Hey big spender!

Ooh. Operaatio Nuuka13 jatkuu edelleen, vaikka olenkin OSTANUT kuin heikkopäinen. Mutta tarpeellista! Ihan tosi!

Ensinnäkin tää muutto: uuteen kämppään tarvitsee kaikenlaista, esimerkiks maton kylpyhuoneeseen. Säilytyslaatikoita piti kanssa hankkia ja muuta sekalaista K-raudasta.

Sitten tuli eteen se tosiasia, että mä kuitenkin olen lastentarhassa töissä ja ulkoilen lasten kanssa päivittäin pihalla ja metsässä ja siksi ostin töihin toppapuvun. Se on lämmin ja kätevä ja inhimillisen näköinen ja Torstain ja oli puoleen hintaan, 54 € ja tullee kestämään useita vuosia. Hyvä ostos oli se.

No sitten: mä liityin Finnbodyn klubijäseneksi. Niillä oli tarjous ja kaupungin työntekijänä saa vielä vähän lisäalennusta; 53 €/kk maksaa lysti ja vuoden jäsenyys. Minä olen sitä mieltä että se on hyvä tikki. Silloin kun olen edellisen kerran liikkunut paljon, mä olin töissä Taksi-Helvetissä joka tarjosi työntekijöilleen liikuntaetuna vapaan pääsyn Fix-keskuksiin ja mä tykkäsin kovasti siitä että oli paljon paikkoja ja erilaisia tunteja joissa saattoi käydä.

Joku neropatti jossain palstalla ehti jo kommentoida että "maksat ittes kipeeks ja sillä summallahan jo golfais koko kesän". Nii. Että golfais. Koska...sehän on just se mitä mä tarvitsen. Daiju.

Joka tapauksessa, tämä liittyminen johti sitten siihen että mä ostin myös jumppahousut (9,90 €) ja jumppapaidan (sama hinta) koska mulla on kyllä juoksuvermeitä mutta kaikki sisäliikuntakamat alkaa olla entisiä. Eikä ole kivaa pyllistellä tuolla jos pelkää että housut hajoaa tai jotain.

Summa summarum: vain tarpeellista on ostettu! Ostolakkolainen on kelpo ihminen!

Maanantaiaamun autuus

Ihana uusi kämppä. Ihana. Meillä on aika hyvin jo kaikki perusjutut paikoillaan, toki löytyy vielä laatikkotolkulla tillbehööriä jotka etsivät paikkaansa. Ja vaatteita. Mun vaatteita. Niitä on vielä aikasen hirveesti tuolla odottelemassa.

Syksyn proggis: Mä kaseeraan vaatteet. (Ehkä.)

Ja mä oon kipee nyt. Totta munassa mä olen kipee. Viime viikolla oli jo vähän oireita näkyvissä, pientä yskää ja sensemmosta mutta lauantai-iltana kun oltiin vihdoin rantauduttu tänne Uuteen Kotiin se iski ihan kympillä päälle. Keuhkolima ja onteloräkä vaan rahisee, lihakset on kuin lihanuijalla paukutellut ja paleltaa. Mulla on vuorotellen alilämpöä ja sitten pientä lämpöä ja se se vasta vekkulilta tuntuukin, olo on kuin Osuuskaupan hoitajalla koko ajan. Että saikkua saikkua.

Jos mä löytäisin kamerani jostain olis tosi kiva. Puhelimen laturi löytyi jo, samoin vara-avain ja emännän- ei, anteeksi, kodinhoitoavain. (Juha pyysi ettemme käyttäisi sukupuolisyrjiviä ilmauksia taloudessamme. Juu.)

Oi blin. Kirjastoon pitänee kuitenkin raahautua ja jostain hommata pyykkiteline.

Päätän raporttini täältä tähän.

OHI ON

Olemme muuttaneet. Kiitos ja ylistys.

Ei mitään lisättävää

Ihan samaa kuin edellisessäkin postauksessa; tyhjää, kaikuu, yyh.

Mutta Laajasalo on ihan helvetin nasta paikka. Meillä on uimaranta ihan talon takana. MAHTAVAA.

Mä otan kuvia heti kun löydän kamerani, mikä tapahtuu varmaan vuoden päästä.

Ja mä kävelen tätä tyhjää tietä

GRRRRRH. AAAAARRRRRRRRGGGGGGHHHHHHHH.

Olispa jo ohi tämä muutto. Koti ei ole täällä eikä siellä ja se on ihan julmetun rasittavaa. Ehkä mä yövyn loppuviikon töissä, siellä on ainakin sänkyjä. Vähän lyhyehköjä tosin mutta kuitenkin.

SITÄPAITSI TÄÄLLÄ KAIKUU.

Vai kuuluuko se aivosta?

Kadotetut

Missä on kamera? Puhelimen laturi?

Laatikoita on lattialla enemmän kuin laki sallii, mutta muuten tavarat rupee katoilemaan. Onks ne täällä vai siellä? Ei voi tietää.

Hevossalmen sivukirjasto tiedottaa

Muuton ensimmäinen vaihe on suoritettu. Kirjat ja kirjahylly on onnistuneesti saatu siirrettyä Vesalasta Laajasaloon ja vieläpä uudelleen pystyyn ja kirjat hyllyille värikoodattuina. JEE!!

Superihanat Annis ja Heidi olivat auttamassa, ilman heitä oltais oltu itku silmässä.

Huh. Pientä kuskaamista luvassa pitkin viikkoa ja suuri loppurutistus eli vaihe 2. suoritetaan ens lauantaina 13.9. Onko vapaaehtoisia...?

Kivakiva

Muuttostressi. Yöäääk. Reilu viikko aikaa, toivottavasti me saadaan porukkaa jelppimään tänne. Hyvä puoli tässä on, että me muutetaan isompaan. Työhuoneeseen voi viedä kaikki laatikot olemaan ja silti makuuhuone pysyy rauhallisena, se pitää laittaa heti ekana kuntoon että voi sitten ottaa tarvittaessa tuppista elikkäs tupluuria.

Kauheesti kaikkia yllättäviä käänteitä on ollut kaikilla läheisillä ihmisillä tässä. Ei meinaa pystyä käsittelemään kaikkea, tuntuu että cup runeth over EIKÄ silleen hyvällä tavalla. No, pakko vaan yrittää pysyä rauhallisena, eipä tässä muukaan auta.

Lähettäkää hyvää muuttokarmaa tänne suuntaan, jookosta, kiitoss.

Nuukaraportti 2/13

Ja Operaatio Nuukakuun toinen kuukausi tulee tänään täyteen. Ostelut: ylipolvensukat 5,90 €. Ei muuta.

Aika hyvä meininki, mutta syyskuu hirvittää koska me muutetaan ja se yleensä tietää uusien tavaroiden tarvetta. Mutta ehkä mun pitäis keskittyä heittämään vanhaa VEKS että se muutto ei kestäis tuhatta vuotta. (Kolme isoa laatikollista luettavaa on jo lähdössä uusille kirjastusmaille mikä positiivisena asiana mainittakoon.)

Joo, mietin silloin joskus että pykäisin Nuukajutuille oman blogin mutta koska elämä pyörittää ja mä ajattelin selvitä tästä syksystä ilman kulkemista Auroran päivystys-ruudun kautta niin saapi nyt olla. Kyllä saapi riittää tämä.

Ch-ch-ch-ch-changes

Ah. Asuntoasia ratkesi. Emme osta, jatkamme vuokraamista. Muutto edessä. MUUTTO EDESSÄ.

NNNNNNGGGGGGGGGGGGGHHHHHHHHHHHHHHH

Muutto. Voi ihmisen käsi, etten paremmin sano. Mä olen muuttanut elämäni aikana ainakin kolmekymmentä kertaa ja se ei kyllä ole kokemus joka paranisi kerta kerralta. Nyt on tietysti pientä toivoa että asiat ei sujuis ihan niin päin vittua kuin yleensä, että tänne sais pari isoa miestä ison auton kanssa ja sellaista. Mulle ilmoitettiin jo, että minun ei tarvitse huolehtia muutosta ollenkaan, herra & hidalgo ystävineen miehekkäästi huolehtii kaikesta. No. Sehän olis käänteentekevä uutuus se.

Mulla on jo yks pussillinen vaatteita menossa Uffalle ja kello on vasta 8.50 lauantaiaamuna. Että HAH. Ehkä se tästä.

Vielä yksi kysymys: mihin Blogger on kadottanut puolet namiskoista? Kadonneet ovat. Mihin menivät? Ei voi tietää.