Koirapahalainen on ruvennut öisin pitämään meteliä. Tai sitten mä olen vanhuuttani muuttunut niin herkkäuniseksi että jokainen tassun raapaisu saa silmät napsahtamaan auki vuorokaudenajasta riippumatta.
No, viikko rupee olemaan kohta pulkan puolella (ja mitähän tuokin nyt sitten on tarkoitavinaan) ja sitten viikonloppuna nukutaan taas niin että jaksetaan.
Ja ens viikolla alkaa sairaalaharjoittelu. Viis viikkoa vanhusten kääntämistä Kivelässä. Saas nähdä, aikas jänskää tullee olemaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti