På loppis

Hienoja teepparilöytöjä Hietsun kirppikseltä!

Che-paita pääsee saksien alle, sen viereinen vaaleanbeige väripataan. Ylärivin keskimmäinen, ihana hedelmäinen ilopaita on tosi snadi, se saa varmaankin uudet sivupaneelit ja helmapalan. Vihreä hihaton menee sellaisenaan, huivi tuli samasta pöydästä mukaan.

Ja alhaalla näkyvä tumma möykky on oikeesti superkivat punaiset talvisaappaat. Hyviä löytöjä!

Takki, jakku ja töppönen

Mä tarvitsen syystakin. En hienoa, en uutta mutta sellaisen jonka voi vetää päälle kun menee seisomaan lasten kanssa tarhan pihalle ja jossa ei jäädy. Olis kiva jos se ulottuis polviin asti niin pysyis pylly lämpösenä. On melkein yks lysti minkä näköinen se on koska sitä käytetään vain siellä lastentarhan pihassa.

No, minä käväisin tänään sitten pikaisesti Hakaniemen Uffalla. Ja oli siellä jonkinlaisia rotseja, joo. Semmoset rönttöiset ulkoilutakit maksoivat VÄHINTÄÄN KAKSKYMMENTÄ EUROA. Siis. 20. KAKSIKYMMENTÄ. Ihan oikeesti. Onko ne tosissaan? Hä? TÖRKEETÄ RAHASTUSTA.

Että ehkä mä kaivan vaan mun vanhan kulahtaneen vihreän vakosamettitakin kaapista. Se ei ylety polviin vaan jää puolireiteen mutta ainaskin se peffa peittyis.

Kakskytä euroa. Voi kikkelin nuppi, etten paremmin sano.

Rikottu ruukku

Ai kamala. Tänään joutui ostolakkolainen pakko-ostamaan vaatteen; lähdin aamulla liikenteeseen hihattomassa paidassa ja sortseissa kun odottelin eilisenlaista hurjaa hellettä mutta kissan viikset, se olikin pilvistä toisinaan ja paikoitellen tuulisen viileää. Koska rakastan terveyttäni enemmän kuin itsekeksittyjen sääntöjen kirjaimellista noudattamista, ostin Kurvin Fidalta oliivinvihreän paitajakun, 6 €. Sen verran mietin ostosta tehdessäni, että laitoin mieluummin sen kuus euroo semmoiseen rytkyyn jota voin toistekin käyttää kuin että olisin napannut jonkun karmean kierrätysrätin eurolla joka olis sitten menny melkoisen välittömästi Uffan laatikkoon. Siinähän ny ei olis ollu mitään järkee.

Ja taas käytiin Juhan kanssa elokuvissa, on se hassua tämä lomalaisen elämä. Tällä kertaa katsottiin Hancock, mikä todellakin todistanee että JUHA MAKSOI. Oli se ihan kiva, ei nyt ehkä parasta hassuräimettä ikinä, ei edes lähellä mutta ei tullut keskenkään ulos käveltyä. Nyt vielä kun kun mentäis katsomaan samaan syssyyn edullisilla päivähinnoilla uusin Batman olis leffakiintiö täynnä pitkälle syksyyn.

Nyt on pakko vaihtaa ompelukoneeseen musta lanka ja tehdä yks viritys.

Missä maassa viljakin

Ooh. Perjantain autuutta. Ihanata. Mulla on vielä 19 työpäivää jäljellä, jos tarkkoja ollaan ja mehän ollaan. Mutta vapaa viikonloppu on edessä ja se on hienoo.

Pääsin tänään jo aikaisin duunista ja me mentiin syömään Mare Chiaroon. Tai oikeammin, me päästiin syömään Mare Chiaroon. Meillä ei ollut pöytävarausta, nimittäin. Ja siitähän ei Olli tykkää eikä se tarjoilijakaan ja meitä kurmootettiin tiskillä jonkun aikaa. Mutta saatiin jäädä kuitenkin ja me pyhästi vannottiin että ens kerralla soitetaan. Pizza oli hyvää, mä otin Al Tonnon valkosipulilla ja jälkkäriä mallasi kahvi sokerilla. Hyvä meininki.

Käytiin pyörähtämässä parilla kirppikselläkin, Fidalla ja Uffassa. Epätodellisia hintoja kaikesta pyytävät he, mitä järkee on maksattaa 6-7 € henkkamaukan trikoopaidasta kun ne uusina maksaa kympin? Hä? Ostaako niitä joku?

Ja tästä pääsemmekin sulavasti seuraavaan katkeran vanhan naisen valitusaiheeseen: Miksei ole enää kunnon kangaskauppoja? MIKS? Ennen oli tosi hyviä, Puotinharjussa Kangas-Jalo ja kaikkia palakankaita sai hullun halvalla vaikka mistä ja nyt joku trikooriepu maksaa siellä halvatun Eurokankaassa miljuuna. Ihan totta, mitä on tapahtunut? Voisko joku selittää?

Mutta. Vatsa on täynnä ja pöydällä odottaa pino lukemattomia lehtiä. Huomenna saa nukkua pitkään ja sit illalla on Euroviisut, sunnuntainakin saa nukkua pitkään ja sit iltapäivällä on potkupallon pelaamista. Sweet.