Bee on tyylinä toimivin

Kun asiat alkavat mennä päin mäntyä, täytyy siirtyä B-suunitelmaan. Hallittu hellittäminen, sitä se on. Mä siirryn nyt virransäästötilaan; kouluasiat hoidetaan mutta mahdollisimman vähällä panoksella. Jos se tarkoittaa sitä että mä saan huonoja arvosanoja mutta pääsen kuitenkin läpi kursseista niin olkoon sitten niin. Nyt ei ole hyvä aika olla perfektionisti. Nyt pitää vaan luovuttaa ja tehdä se minkä voi eikä milliäkään yli.

Olenko lusmu? Jep. Yli siitä missä aita on matalin? Totta munassa. Pakolliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat, kuten kansalliseepoksessamme viisaasti opastetaan. Näin päästään ehkä kevääseen ilman että päädyn Auroran päivystykseen hassu hattu päässäni.

Tosin mä saatan kyllä joutua Sukevan varavankilaan tai jonnekin vastaavaan mestaan, en tiedä miten kauan pasifismini kestää kahta mammaa meiltä duunista. Siinä on varsinaiset Taistelevat Virtaskat ja minä olen onnistuneesti keskellä sotatannerta. Ei ole hupia sekään, ei.

Nyt kuva jostain aivan muusta:

Katsohan on tuossa puu!

Ooh

Eilen oli ihana päivä. Kerrassaan hurmaava. Sain siivottua (jee!) ja me lähdettiin iltapäivällä perhekävelylle Stansvikiin, taas.

Syksy on sitten kaunis. Ja Laajasalon rannat! Ei voi muuta kuin nauttia ja todeta että on ihan helvetin tärkeetä että jokaista rannan pätkää ei ole rakennettu täyteen. Rannat kaikkien ratoksi, sanon minä.

Ja Juha on ostanut uuden kameran ja sillä me sitten vuorotellen fotailtiin luontoa. Voi että se on hauskaa. Aivan valtavan rentouttavaa kulkea metsässä ja etsiä pieniä yksityiskohtia ja sitten napata kuva. Mä olen erityisen etevä sienikuvaaja, selvästikin. (Talveks pitää keksiä joku uus spesialitetti tosin.)

Tänään on henkilökunnan kehittämispäivä duunissa. *Huoh*.

Syxy, niinq

Meidän kotikujan varrella on jotain puita (lehmuksia?) joissa on semmoisia pieniä vihertäviä pallukoita tähän aikaan vuodesta. Aikansa oksassa killuttuaan ne putoavat maahan ja niistä kuuluu mukava narskahdus kun niiden päälle astuu. Niiden pitää kyllä olla ilmeisesti tuoreesti puusta pudonneita parhaan ja rapeimman narskeen aikaansaamiseksi, koska ikävästi vanhettuneita ja lössähtäneitäkin puun (lehmuksen?) palleroita (siemeniä?) maasta löytyy. Hyi heille.

Kävin pikaisesti tänään Soihdussa kahvilla Taranderon kanssa ja ostolakostani kiinnostuneille kerrottakoon että perjantaisesta Juhan viihdestipendillä rahoittamasta kahvihetkestä Vohvelin kanssa mulle jäi kaks euroo ja sillä saa Soihdussa dublaexpreccon! Ha!

No, joka tapauksessa: Tarandero ja Simeoni ovat lähdössä naimisen jälkeen matkalle Thaimaaseen, kaks viikkoa siellä ja niillä on vaan lentoliput ostettuina. Että katsovat sitten minne nenä näyttää ja menevät sinne, ja fiilistelevät. Jeebus. Toi olis mun PAHIN PAINAJAINEN. Onpa hyvä että olen paitsi neuroottinen ja lentopelkoinen kontrollifriikki myös rahaton ja vailla mitään matkustusviettiä niin ei tarvii lähtee yhtään mihinkään rinkka selässä saatana.

Seuraavaksi: ruokaa ja kotisohva. Ihanaa.