Hello, braindamage

Onpas taas ollut. Kaikenlaista. Työelämä muistuttaa paikka paikoin hämmästyttävän paljon työkuolemaa, koulu sucks ja syksyllä on pimeetä.

Kämppä on kuin hävityksen kauhistus, kaikki kesän aikana syntyneet mukavat pikku rutiinit siivouksen suhteen katosivat heti kun meininki rupes olemaan meneillään. Nyt mulla on sitten työhuone täynnä vaatteita ja pyykkitelinettä ja ties mitä ja voi vittu että on vaikeeta iskeä kaaokseen. Siistiä on paljon helpompi pitää siistinä, tiesittekös? (Lupaan huomenna keksiä uusia klisheitä, ihan varppina.)

Mutta pyykkikone pyörii ny ja se on hyvä että joku liikkuu jossakin, vaikkakin vaan pyöris ympyrää.

Kyllä se tästä taas lähtee. Ehkä.

Vinkki viikoksi:



Jep jep

Alkava pimeä vuosikymmenen aika

Nyt on syksy. Eikä vaan tämän kesän jälkeen, vuodenaikamaisesti niinq vaan minulla kanssa. Täytän marraskuussa 40 ja sittenhän elämä on ilmeisesti virallisesti ohi. (Paitsi jos on Joan Collins. Pitäisköhän mun alkaa käyttää turbaaneja?)

Sitä juhlistaakseni ostin Jade-lehden. Sanovat sen olevan aikuisen naisen asialla. Että en odottanut sitten edes sinne marraskuuhun, vaan siirryin pimeälle puolelle jo nyt. Help me Obi-Wan, you are my only hope!

Ngggghhhhh

Sataa, tuulee ja pitää lähteä töihin. Onks pakko jos ei taho?

Reippautta osoittaa sen sijaan se tosiseikka että mä tein koulutehtävän eilen viittä vaille valmiiksi, vaikka vika palautuspäivä on vasta torstaina. Edistystä, beibi!

Huomenna tulee Martat syömään ja mun pitäis suunnitella menu tätä tilaisuutta varten. Hmmm. Hyvä että sain koulujutun pois alta, niin voin keskittyä oikeesti tärkeisiin asioihin.

Sataa, tuulee ja pitää lähteä töihin. *Huoh.*

Varjot tulevat

Babylon 5: Toinen tuotantokausi on noudettavissa kirjastosta. Jep. Ehkä siitä piristyy, nyt on aika väsynyt syksybluesfiilis.


Mä en oikein tiedä miten tähän syksyyn ja pimeyteen pitäis suhtautua; kirkasvalolamppu löytyy kyllä tuolta mutta en ole sitä vielä ottanut käyttöön. Ehkä pitäis, tämä vaan tulee joka vuosi niin yllättäen tämä valoton aika.

Halvatun syksy! Tai ei syksyssä mitään vikaa mutta pitäis olla pakollinen kahden viikon syysloma, että vois nukkua ja sopeutua tilanteeseen.

Halvatun pimeys! Grrh!

Ooh

Eilen oli ihana päivä. Kerrassaan hurmaava. Sain siivottua (jee!) ja me lähdettiin iltapäivällä perhekävelylle Stansvikiin, taas.

Syksy on sitten kaunis. Ja Laajasalon rannat! Ei voi muuta kuin nauttia ja todeta että on ihan helvetin tärkeetä että jokaista rannan pätkää ei ole rakennettu täyteen. Rannat kaikkien ratoksi, sanon minä.

Ja Juha on ostanut uuden kameran ja sillä me sitten vuorotellen fotailtiin luontoa. Voi että se on hauskaa. Aivan valtavan rentouttavaa kulkea metsässä ja etsiä pieniä yksityiskohtia ja sitten napata kuva. Mä olen erityisen etevä sienikuvaaja, selvästikin. (Talveks pitää keksiä joku uus spesialitetti tosin.)

Tänään on henkilökunnan kehittämispäivä duunissa. *Huoh*.

Se on syksy nyt, sanoi Pantse

On syksy. Aamulla on kylmää ja keskipäivällä lämmintä. Iltapäivästä alkaa sataa ja tässä taas tiedä mitä pitäis päällensä laittaa.

On syksy. Taidan kaivaa kirkasvalolampun kaapista.

On syksy. Eipä siitä muuta.