Hello, braindamage

Onpas taas ollut. Kaikenlaista. Työelämä muistuttaa paikka paikoin hämmästyttävän paljon työkuolemaa, koulu sucks ja syksyllä on pimeetä.

Kämppä on kuin hävityksen kauhistus, kaikki kesän aikana syntyneet mukavat pikku rutiinit siivouksen suhteen katosivat heti kun meininki rupes olemaan meneillään. Nyt mulla on sitten työhuone täynnä vaatteita ja pyykkitelinettä ja ties mitä ja voi vittu että on vaikeeta iskeä kaaokseen. Siistiä on paljon helpompi pitää siistinä, tiesittekös? (Lupaan huomenna keksiä uusia klisheitä, ihan varppina.)

Mutta pyykkikone pyörii ny ja se on hyvä että joku liikkuu jossakin, vaikkakin vaan pyöris ympyrää.

Kyllä se tästä taas lähtee. Ehkä.

Vinkki viikoksi:



Jep jep

On taaskin sunnuntai

Sunnuntaihesari sängyssä on hieno homma. Siellä sitä kelpaa lukea, kahvikuppi yöpöydällä ja unipipo päässä ettei tule kylmä. (Ikkunasta vetää kamalasti tällaisella tuulella.)

Tänään on vaan mukavia juttuja tehtävänä; Riikinkukkokexejä pitää leipoa, spinningissä käydä ja vois pitkästä aikaa ommella jotain. Kismittää, ettei kälyltä saatu saumuri vieläkään toimi, pitää yrittää nakittaa Juha korjaamaan se.

Huomenna alkaa sitten ankara souvi, me ollaan koko viikko Alminsalissa Vapauden vangin kanssa. Eihän siinä mitään muuten olis, mutta kun pitää käydä ensin leipätyössä ja sitten iltapäivästä vinhasti siirtyä Töölönlahdelle ja jatsailla siellä iltakymmeneen. No, eiköhän siitä viikon kestä. Pitää tänään pestä vielä pari koneellista pyykkiä, että on sitten helppo huoltaa itsensä nopeasti ja tehokkaasti.

Anatomiaa pitäis alkaa lukea, muuten ollaan kusessa kuukauden kuluttua. Annika, när ska vi ta en prepkurs? Hmmm?

Tohtori Tulp rules ok

Lauantai-illan huumaa

Villiä meininkiä täällä Laajasalossa; mä rupeen silittämään ja katsomaan G.I. Janea. Sitten mä alan harjoitella yhden käden punnerruksia, tukka on jo tarpeeks lyhyt. Ugh!

Paavin konklaavi

Meillä ei ole talossa erillistä kuivaushuonetta. Se on siellä pesutuvan takana ja sitä saa käyttää vaan pesutupavarauksen yhteydessä. Kotona pestyä pyykkiä EI saa kuivattaa pesutuvan kuivaushuoneessa. Se on toki ihan järkevää---ei, hetkinen, EIHÄN OLE. Sehän on ihan JÄRJETÖNTÄ. Tuleeko kotikoneessa pestyyn pyykkiin basiliskoja? Hä? Eiks olis myös taloyhtiön etu että ihmiset eivät pienissä kosteissa tiloissa kuivattelis viikottaisia lakanapyykkejään kuitenkaan? Hä? Ai ei vai? NO PITÄKÄÄ SITTEN TUNKKINNE.

Ja ilmoitusluontoisen asiana tähän loppuun haluan vielä sanoa että KÄYTTÄKÄÄ IHMISET HAJUSTEETONTA PYYKINHUUHTELUAINETTA. Se Comfort vai mikä lie haisee KAMMOTTAVALTA.

Nih!

Aamulla varhain

Hermostuttaa, asuntoasiat ova edelleen täysin auki ja mä olen melko varma että me joudutaan taivasalle. Tai ainakin soputelttamajoitukseen tai jotain. Mutta pitää yrittää hengitellä syvään ja harjoittaa zeniläistä mielentilaa: minä olen pöytä. Pöytä on minä. Pöytä pitäis hioa.

Duunissa on kivaa, kaikki vanhat (tosi nuoret) tutut lapset niinku Pimpelfiskare, Den som pratar med turisten, Devine Ms. Desibel ovat paikalla. Min lilla psykotiska vän ei oo vielä tullut mutta eiköhän se sieltä ilmesty.

Kaikenlaista. Pitäis ommella erinäisiä asioita ja siivota. Siivota. Pitäis tehdä muuttosiivous, ihan vaan siltä varalta että jos joutuu muuttamaan. Mä heitän kaiken pois. IHAN KAIKEN. Mä jätän yhden juomalasin ja villasukat, ne on kätevä pakata.

Nyt mä hengittelisin paperipussiin mutta ei pysty kun pitää lähteä duuniin. Så e de.

Syxy, niinq

Meidän kotikujan varrella on jotain puita (lehmuksia?) joissa on semmoisia pieniä vihertäviä pallukoita tähän aikaan vuodesta. Aikansa oksassa killuttuaan ne putoavat maahan ja niistä kuuluu mukava narskahdus kun niiden päälle astuu. Niiden pitää kyllä olla ilmeisesti tuoreesti puusta pudonneita parhaan ja rapeimman narskeen aikaansaamiseksi, koska ikävästi vanhettuneita ja lössähtäneitäkin puun (lehmuksen?) palleroita (siemeniä?) maasta löytyy. Hyi heille.

Kävin pikaisesti tänään Soihdussa kahvilla Taranderon kanssa ja ostolakostani kiinnostuneille kerrottakoon että perjantaisesta Juhan viihdestipendillä rahoittamasta kahvihetkestä Vohvelin kanssa mulle jäi kaks euroo ja sillä saa Soihdussa dublaexpreccon! Ha!

No, joka tapauksessa: Tarandero ja Simeoni ovat lähdössä naimisen jälkeen matkalle Thaimaaseen, kaks viikkoa siellä ja niillä on vaan lentoliput ostettuina. Että katsovat sitten minne nenä näyttää ja menevät sinne, ja fiilistelevät. Jeebus. Toi olis mun PAHIN PAINAJAINEN. Onpa hyvä että olen paitsi neuroottinen ja lentopelkoinen kontrollifriikki myös rahaton ja vailla mitään matkustusviettiä niin ei tarvii lähtee yhtään mihinkään rinkka selässä saatana.

Seuraavaksi: ruokaa ja kotisohva. Ihanaa.

Se siitä sitten

Menin ja liityin siihen halvatun Facebookiin. No kun kaikki löytää sieltä kaikkia vanhoja kavereita ja sitten on mukavaa ja iiii ja aaa ja onhan se ihan kivaa kyllä, kieltämättä. Mitään helevetin kukkia en kyllä rupee lähettelemään, se on varma ja.

Nyt pitäis riistäytyä irti koneesta ja olla domestinen, siivousta, pyykinpesua ja riisi-kasvishässäkän valmistusta on luvassa. Ei muuta kuin rokki soimaan ja menovenlaks.

Sunday, sunday

Eilen oli tuttavapariskunta syömässä. Tai ei ne oikeastaan ole pariskunta, koska ne ei *seurustele*, ne vaan...tapailevat vakituisesti, ovat tapailleet jo puolitoista vuotta. Että ehkä ne on vakihoidokkeja? Jotain? Oikeesti, mikään ei oo niin hauskaa kuin nelikymppisten sitoutumiskammoiset pariutumisriitit. Enkä nyt sano pahalla, ihan hirveetä oli ja tuskaa kun alettiin Juhan kanssa seurustella, se on aikuisena ja pitkän edellisen liiton jälkeen tosi weird mutta on nämä silti hassuja nämä meidän kaverit. Ja söpöjä kanssa. Mutta ASIAAN:

Oli tosi kiva laittaa pitkästä aikaa sapuskaa muillekin kun omalle joukkiolle. Koska ilta oli syystä jos toisestakin epävirallinen, laitoin ihan perusruokaa; salaattia, kasvissosekeittoa, Kalifornian sämpylöitä ja jälkiruoaksi pannaria lakkahillon kera. Ja sitten niitä hernesusheja jotka todella pitää syödä sinapin ja soijakastikkeen kera, muuten ei maku ole kohdallaan. Mutta nättejä niistä tuli.

Söpöt veitikat.

Ja ihanaa olla taas himassa, pari päivää meni kun piti käydä Hauholla sukuloimassa. Natollani ja hänen perheellään on aivan himmeen ihana kesäpaikka järven rannalla, jossa mä olisin vaan voinut istua laiturilla tuijottamassa järven seljälle. Meditatiivista. Ja uskomatonta kyllä, mutta Hauholla oli aivan ihana kauppa, jossa meinas tulla ongelmia ostolakon suhteen! Nimittäin Ilosen Puutyö, jossa ne myy käsintehtyjä puujuttuja pöydistä saunakiuluihin ja kaikkea siltä väliltä. Ja niinhän siinä sitten kävi että Juha osti lehdenkeräyslaatikon, minun kannustuksellani.

kuva: Ilonen

Kotimaista käsityötä, pienyrittäjien tukemista, ekologisesti kestävä ja mä en maksanut sitä. Kröhöm. Mutta: mä jätin ostamatta viereiseltä kirppikseltä maastokuvioisen hupparin, 3 euroa. Että NIH.

Tänään piti olla fudistreenit, mutta koska on heinäkuu kaikki on jossain lomalla tai krapulassa niin ei sitten sinnekään päässyt. Ehkä elokuun puolella sitten.

Voisin jatkaa kaappien siivousta. Jos laitan munakellon pirisemään vartin päästä ja siihen asti huhkin hulluna. Sitten vois vaikka lukea tunnin, sitten taas munakellon kanssa työteliäs hetki ja niin edelleen. Kuulostaa älyttömältä mutta on mulla ainoa tapa joka toimii. Jeh. Muista munakello!

Sisustelua ja herneitä (ei nenässä)

Suuri koti kuntoon-projekti nytkähti tänään tuuman verran eteenpäin, kun Juhan uus kirjoituspöytä vaati olohuoneellisen uudelleenjärjestelyitä ja oleskelunurkkauksemme /kodin viihdekeskus on nyt erinomaisen viihtyisä. Laittaisin kuvan tähän mutta blogger ei nyt suostu jostain syystä sitä lataamaan, mikähän siinkii sit on.

ETA: Nyt lähti kuvat pelittämään. Huomaa sisustuksellinen koira!


Ruokapuolella on pakko hehkuttaa Herne rokkaa- keittokirjaa. Aivan mahtava! Tänään kokeilin salsarokkaa joka kuten arvata saattaa on tomaatti-hernesoppaa. Tavalliseen tapaan piti soveltaa, kun ei ollut punasipulia laitoin sipulia, kun oli varhaiskaalia laitoin sitä vaikkei pitänyt ja silleen, mutta ideahan se on reseptin idea muutenkin, eiks jeh? Seuraavaksi pääsee kokeiluun "Raimugimaki Endomame" eli rukiinen hernesushi, siinä peitetään kiehuvassa vedessä pehmitetyt hapankorput herne-vihannestäytteellä ja sitten ne kääritään rullalle kuten sushi. Kuulostaa jännittävältä!

Buy me a river

Kiitos, kiitos kiltit veronmaksajat kun me ylläpidämme kunnallisia kirjastolaitoksia. On se vaan niin ihanaa kun saa käydä maksutta hakemassa kotiinsa kirjoja, lehtiä, musiikkia, elokuvia ja ties mitä.

Ja helpottaa hirveesti meitä, jotka ollaan ostolakossa! Nyt on siis kaks viikkoa täynnä ja vaan ruokaa olen ostanut. On oikeastaan aika mukava tunne, kun tulee mieleen jokin mahdollinen ostettava asia ja sen perään heti että ai nii, enhän mä osta mitään. Varsinkin kun asuu tavarapaljouden keskellä, voi hyvät pyssyt miten paljon sitä krääsää onkaan. Siivous on pikkuhiljaa alkanut, tavoitteena on saada koko kämppä kuosiin syyskuun alkuun mennessä. Ja nyt me puhutaan semmosesta kaikille-esineille-oma-paikkansa ja kakskytä-jätesäkillistä-kierrätykseen natsijatsimeiningistä.

Ja siivouksen lomassa voikin sitten maata sohvalla lukemassa vaikka Vanity Fairia. Lainasin kirjastosta.

Väriä ja koordinaatiota

Vielä on vähän kesken, mutta meidän kirjahylly alkaa olla värikoodattu. Aika mukavan näköistä, minusta. Ja jotenkin rauhoittavaa myös. Meillä on just oikea määrä kirjoja tuohon, ei liikaa että muistaa mistä mikin löytyy eikä liian vähää että saa ihan kunnon väripalikoita aikaiseksi. Nyt voinkin hyvillä mielin käyttää vaikka koko loman ton hyllyn järjestelemiseen, koska Nuuka13 ei salli kirjojen ostoa eli lisää EI TULE. Ai mahoton. Kirjat on ihania.

Vaatehuone pitäis siivota myös. Se se on hirveetä. Varsinkin nyt, kun uusia (tai uusvanhoja) kledjuja ei saa ostaa tekee mieli säästää kaikki olemassaolevat rytkyt materiaaliksi josta sitten uusia ihanuuksia loihtii. Ongelma on vaan siinä, että mä olen enemmänkin innokas kuin taitava ompelijatar. Siis kyllä mä osaan ommella, mutta sellainen kekseliäs ja ennenkaikkea taidokas uudistaminen on vähän hakusessa. Mutta ei kait siinä muuta kun tekemään vaan, harjoitustahan se vaan kaipaa. Inspiraatiota löytyy esimerkiks täältä.

Ja ilmainen menovinkki tähän loppuun: Lasipalatsin Galleriassa on Materialistien ryhmänäyttely. (Tutut varmaan tunnistavat yhden tekijöistä ja voin ilokseni kertoa että hän oli näyttelyn avajaisissa ihan itse, että HURRAA!) Käykää kattomassa pannaania.

Kobrat kuuntelevat

Vaatehuone on siivottu. Ugh. Se oli hillittömän hieno koko perheen yhteinen voimannäyte.

Mulla on aivan älyttömästi kivoja kesähameita, jotka ei kylläkään enää mahdu mun päälleni. Pari on semmosta jotka olen aluna alkaenkin ostanut aivan liian pieninä koska niissä on ollut söpö kangas. Eli nyt pitäis vaan jaksaa ommella ja tuunata niin koko kesägarderobi olis kunnossa.

Väsyttää. Olis aika päheetä jos huomenna ei tarttis mennä töihin. 19 työpäivää jäljellä ennen lomaa.

O soave fanciulla

Nythän on niin, että täällä kotona pitää siivota. Ihan suursiivota, kevätsiivota, siivota oikein kunnolla. Olen ottanut jo ensimmäisen askeleen kohti puhtaampaa kotia eli laittanut kohottavaa musiikkia soimaan, sen tahdissa on sitten mukava ahertaa. Levylautaselle (tai oikeesti MacBookin uumeniin) päätyi tällä kertaa La Bohéme. Tätä levytystä en ole aiemmin kuunnellut, kohta tulee Mimi kehiin ja sitten kuullaan miten Caballé hoitaa homman.

Ai nii, mutta mun piti suunnitella siivousta. Hittohemmetti. Mä rupeen minimalistiksi. Otan jätesäkin ja heitän pois KAIKEN. Sitten kun irtokamat on poissa tieltä, ruiskutan painepesurilla pinnat ja olen iloinen kuin pieni, siisti pupujussi.

Makuuhuoneeseen pitäis saada kesäverhot, katsotaan jos jostain laatikoiden kätköistä löytyis jotkut vähän paksummat. Mä inhoan sitä kun on yöllä valoisaa. Tai sehän on tosi mukavaa jos istuskelee aamuyöllä meren rannalla pussailemassa mutta ei silloin jos keski-ikäisesti yrittää nukkua.

No nyt tuli Montserrat. Mä kuuntelen vielä Mi chiamano Mimin ja rupeen sitten pöhisten hommiin. Vai pitäiskö keittää ensin kahvit. Onhan toi koko ykkösnäytös oikeestaan aika hiano ja meneehän se haaskuuseen jos ei sitä kuuntelen ihan rauhassa. Ja oikeestaan minimalismi on perseestä.