Hahaa, pikku kisulit

On perjantai, mikä on aina mukavaa. Neljän päivän työviikko olis luksusta mutta kun ei niin ei, ollaan sitten näin.

Huomenna on tuparit, pitäis laittaa julmetun iso keitto ja leipoa piirakkaa ja sämpylöitä ja kaikkee. Mutta se on hupia se, että ei muuta kuin hihat heilumaan sitten kun pääsen duunista. Ai kamala joo, meillä on tänään Halloween-bileet siellä. Pienet hirviöt juoksevat siellä sitten mehupäissään ympäri kirkuen. Onneks pääsen suht ajoissa kotiin kuitenkin. Sen verran pitää osallistua että otan mahtvan oranssin essuni jossa on hämppyhäkkejä mukaan töihin. Se on aika juhlava.

Perjantai! Perjantai! Perjantai!

Bee on tyylinä toimivin

Kun asiat alkavat mennä päin mäntyä, täytyy siirtyä B-suunitelmaan. Hallittu hellittäminen, sitä se on. Mä siirryn nyt virransäästötilaan; kouluasiat hoidetaan mutta mahdollisimman vähällä panoksella. Jos se tarkoittaa sitä että mä saan huonoja arvosanoja mutta pääsen kuitenkin läpi kursseista niin olkoon sitten niin. Nyt ei ole hyvä aika olla perfektionisti. Nyt pitää vaan luovuttaa ja tehdä se minkä voi eikä milliäkään yli.

Olenko lusmu? Jep. Yli siitä missä aita on matalin? Totta munassa. Pakolliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat, kuten kansalliseepoksessamme viisaasti opastetaan. Näin päästään ehkä kevääseen ilman että päädyn Auroran päivystykseen hassu hattu päässäni.

Tosin mä saatan kyllä joutua Sukevan varavankilaan tai jonnekin vastaavaan mestaan, en tiedä miten kauan pasifismini kestää kahta mammaa meiltä duunista. Siinä on varsinaiset Taistelevat Virtaskat ja minä olen onnistuneesti keskellä sotatannerta. Ei ole hupia sekään, ei.

Nyt kuva jostain aivan muusta:

Katsohan on tuossa puu!

Vaalipeikon kosto

No. Olipahan sitten sellaiset vaalit. Toimitsijana meni kaikki ihan ok (on muuten hyötyä ääntenlaskennassa siitä että on neuroottinen kontrollifriikki. Minun nipuissani EI OLLUT VIRHEITÄ!) mutta vaalitulos on pelottava. Kertakaikkiaan pelottava.

Mä sain 27 ääntä, kiitos kaikille jotka äänestivät! Tein tuossa alkusyksystä tietoisen päätöksen että en kampanjoi, elämässä oli just tällä kohtaa ihan liikaa liikkuvia osia. Ja päätös oli aivan oikea, vaikka tottakai nyt tuleekin mieleen että jos vaan MINÄ OLISIN JAKSANUT niin kyllä olis tulos ollut toisennäköinen. (Kts. ylläolevaa kohtaa "neuroottinen kontrollifriikki".) No. Ehkä nyt kuitenkaan ei.

Uskon kuitenkin että tilanne muuttuu, poliittinen kenttä liikkuu myös toiseen suuntaan ja parempaa, inhimillisempää aikaa kohti ollaan menossa. Pitää luottaa siihen että tunnelin päässä näkyy valoa, tosin se on todennäköisesti liekinheitin.

Ja niin synkkää hetkeä elämässä ei olekaan, ettei pieni musikaalipätkä sitä piristäisi:



Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Vaalipeikko rairai

Onhan keli. Se ei haittais jos sais kynttilänvalossa hautua ja kuunnella Maria Callasta laulamassa Lucia Di Lammermooria tai jotain mutta kun pitää kyörätä itsensä takaisin vaalihuoneustoon Roihuvuoreen ääntenlaskentaa varten niin johan alkaa syövyttää. Onneks on pilkkihaalari.

Muuten vaalitoimitsijana oli ihan hauskaa, meillä kävi aika verkkaisaan tahtiin ihmisiä mutta kuitenkin sen verran ettei tylsistymään päässyt. Ja leppoisaa meininkiä se oli muutenkin, ainoastaan pari mummoa hiiltyi kun ilman henkilöllisyystodistusta eivät päässet äänestämään.

Elämä olis kaikenkaikkiaan leppoisaa kuin mikä, ellei halvatun päänsärky kalvais edelleenkiin ihmistä rikki. Taivahan vallat. Koska se antibioottikuuri alkaa purra? Hmm??

*Huoh*. Nyt Maksun kanssa katsomaan tyrskyjä ja sitten eteenpäin taistojen tiellä.

Puhalluskoe

Kiitokset Annikalle seuraavasta koskettavasta stoorista:

En dag kom en gammal dam på ålderdomshemmet körande fram och tillbaka i korridoren i sin rullstol. Hon gjorde hela tiden motorljud så att det skulle låta som hon körde bil.

Precis som hon körde där fram och tillbaka i korridoren hoppade en gammal man ut ur ett rum och sa myndigt: Ursäkta damen, men ni körde alldeles för fort. Kan jag få se på körkortet? Hon rotar runt i handväskan och får fram ett gammalt tuggummipapper, som hon räcker honom. Han tittar noga på det, säger att den här gången får ni bara en varning och skickar iväg henne. Hon fortsätter sitt ändlösa körande fram och tillbaka.

Plötsligt hoppar farbrorn fram igen och säger allvarligt: Ursäkta damen, men jag såg att ni körde över mittlinjen där borta. Kan jag få se registreringsbeviset! Ett lätt grävande i handväskan gör att hon får tag i ett gammalt kvitto, som han ser noga på och säger att den här gången blir det bara en andra varning.

Tanten sticker ivrigt iväg i en rasande fart, fortfarande låtande som en bil. Plötsligt hoppar den gamle mannen ut ur ett rum, han är spritt språngande naken och har ett präktigt stånd. Tanten i rullstolen får något förskräckt i blicken, gapar och utbrister olyckligt:

Näää inte alkoholmätaren IGEN!!!

Antikaikkee

Saikkuasaikkua! Reilun viikon on syövyttänyt kun huimaa ja pyörryttää ja pää räjähtelee ja tänään pääsin viimein lääkäriin. Antibioottikuuri ja neljä päivää sairauslomaa, huimaus saattaa johtua flunssasta tai sitten joku hermo voi olla pinteessä niskassa, ehkä. Äh. Ihan sama, kunhan tää nyt menis ohi tää kipeys. (Mulla on muuten hieno temppu jolla mä ihmetytän terveysalan ammattilaisia: aina kun ne rupee mittaamaan mun verenpainetta mä sanon että "turha mitata, se on kuitenkin 117/74" ja sitten se aina ON. Hah! Tätä talenttia ei joka jätkällä olekaan.)

Eilinen Boris oli ihan jees, Matti oli luonnollisesti fantsu mutta muuten biisi oli paikoitellen jopa puuduttava. Oliskohan tempot ollu überhitaat välillä? Mä en tunne teosta niin hyvin että osaisin lennosta sanoa mutta jotain kämästä siinä oli. Silti oli ihanaa käydä oopperassa pitkästä aikaa, tää olikin eka kerta tänä syksynä. Seuraavaks sitten varmaan Tosca ja EHDOTTOMASTI sellainen esitys missä laulaa Palombi. (Anttila on toki nätti kuin nappirasia mutta nej tack hänelle.)

Päätän tämänkertaisen raporttini kuvaan sienestä. Ihan muuten vaan.

Ei kukkarossa, ei taskussa

Väsyttää. VÄSYTTÄÄ.

Tänään pitäis mennä kouluun ja täytyy sanoa etten vois vähempää olla kiinnostunut. Ensin opettelemme LUOVUUTTA. Siellä on riikinruotsalainen täti joka puhuu huitoen Platonista ja Kafkasta, sitten me maalataan ruutuja temperaväreillä. (Okei, maalaminen on tietysti mukavaa mutta onks mun pakko raahautua Arabiaan aamulla 8.30? Hmm?) No. Sitten on tietokonetunti. Me opetellaan käyttämään sähköpostia. MÄ OSAAN KÄYTTÄÄ SÄHKÖPOSTIA. Sen jälkeen on liikuntaa. Me ehkä sauvakävellään ja sitten leikitään puistossa. Niin.

Mutta onneks illalla saa vähän vaihtelua; meillä on nimittäin liput Oopperaan. Matti laulaa Boris Godunovia. IIIH! Tämä miellyttää minua. Mä tykkään Musorgskista (vaikka Hovantshina on vielä parempi) ja mä tykkään Matti Salmisesta. Se setä on MUHKEE.

Muhkea Matti! kuva: SKO

Ja mä saatan saada tuon ylläolevan kuvan jättijulistessa himaan. Meillä on just eteisessä yks seinänpätkä johon sopisi erinomaisesti Matti jättilakanassa ja mun pitää soittaa markkinointiin ens viikolla kun esitykset ovat ohitse. Pidetään peukkuja!

Nyt ei auta kuin vyöttää itsensä ja alkaa varustautua koulupäivään. Varokoot siellä, yksikin liksom väärässä paikassa ja tulee svenskatalandevatkulia.

Varjot tulevat

Babylon 5: Toinen tuotantokausi on noudettavissa kirjastosta. Jep. Ehkä siitä piristyy, nyt on aika väsynyt syksybluesfiilis.


Mä en oikein tiedä miten tähän syksyyn ja pimeyteen pitäis suhtautua; kirkasvalolamppu löytyy kyllä tuolta mutta en ole sitä vielä ottanut käyttöön. Ehkä pitäis, tämä vaan tulee joka vuosi niin yllättäen tämä valoton aika.

Halvatun syksy! Tai ei syksyssä mitään vikaa mutta pitäis olla pakollinen kahden viikon syysloma, että vois nukkua ja sopeutua tilanteeseen.

Halvatun pimeys! Grrh!

Jeepers Crumpet!

Reading is fundamental

Ei maksa vaivaa

Hah, mä olen kunnallisvaaliehdokas (Helsinki, Vasemmistoliitto ja numerolla 448 kitooos) ja mulla on jo vuosikausia ollut lompsassa elintenluovutustestamentti. Myös kaikki läheiseni tietävät, että jos mä joudun koneisiin joskus niin ei muuta kuin töpseli irti ja elimet käyttöön, lopun saa laittaa uuniin ja muistotilaisuudessa tulee soittaa AC/DC:n Highway to Hell.

Kannustan kaikkia muitakin tekemään ko. testamentin, biisin saa toki itse kukin valita mielensä mukaan.

***

Munuais- ja maksaliitto jäsenyhdistyksineen haastaa kunnallisvaaliehdokkaat allekirjoittamaan elinluovutuskortin ja lähettämään myös haasteen eteenpäin.

Vuosi on ollut erityisen synkkä elinsiirtojen osalta. Elinsiirtojen määrä on pudonnut huolestuttavasti, koska siirtoelimistä on huutava pula. Jokainen täysi-ikäinen voi omalta osaltaan helpottaa elinluovutustoimintaa ja täyttää kansalaisvelvollisuutensa allekirjoittamalla elinluovutuskortin. Hyvää esimerkkiä voivat näyttää kunnallisvaaliehdokkaat.

Elinluovutuskortteja saatavilla viikoilla 42-43
Kansainvälistä elinsiirtopäivää vietetään ympäri Eurooppaa lauantaina lokakuun 18. päivänä. Suomessa teemapäivänä:
18.10. Jäsenyhdistykset ympäri maata järjestävät tempauksia, joissa jaetaan tietoa ja elinluovutuskortteja.
18.10. Promobike-pyöräilijät jakavat elinluovutuskortteja Helsingin ydinkeskustassa.
Viikoilla 42–43 on elinluovutuskortteja saatavilla maan suurimmissa kaupungeissa 350 jakelupisteessä muun muassa kahviloiden, ravintoloiden ja kauppakeskusten Minimoi-korttitelineissä. Luettelo jakelupisteistä löytyy netistä www.musili.fi ja www.lahjaelamalle.net

Jaossa olevat elinluovutuskortit tunnistaa punaisesta Olet korvaamaton -ilmaispostikortista. Siitä irrotettava luottokortin kokoinen, muovipintainen elinluovutuskortti allekirjoitetaan ja pidetään aina lompakossa. Allekirjoittamisesta on tärkeää kertoa lähiomaisille, sillä elinten luovuttamisesta keskustellaan aina aivokuolleen vainajan omaisten kanssa. Elinluovutuskortin täyttäjiä ei Suomessa rekisteröidä eikä heistä kerätä tietoja.

Elinluovutuskortteja voi tilata soittamalla Lahja elämälle -palvelunumeroon 0800-144441. Lisäksi tilauksen voi tehdä internetissä: www.lahjaelamalle.net. Netistä saa myös lisätietoa elinluovutuksesta. Elinluovutuskortteja on jatkuvasti saatavilla apteekeissa, terveyskeskuksissa, lääkäriasemilla, huoltoasemilla sekä SPR:n Veripalvelun toimipisteissä.

***

Paavin konklaavi

Meillä ei ole talossa erillistä kuivaushuonetta. Se on siellä pesutuvan takana ja sitä saa käyttää vaan pesutupavarauksen yhteydessä. Kotona pestyä pyykkiä EI saa kuivattaa pesutuvan kuivaushuoneessa. Se on toki ihan järkevää---ei, hetkinen, EIHÄN OLE. Sehän on ihan JÄRJETÖNTÄ. Tuleeko kotikoneessa pestyyn pyykkiin basiliskoja? Hä? Eiks olis myös taloyhtiön etu että ihmiset eivät pienissä kosteissa tiloissa kuivattelis viikottaisia lakanapyykkejään kuitenkaan? Hä? Ai ei vai? NO PITÄKÄÄ SITTEN TUNKKINNE.

Ja ilmoitusluontoisen asiana tähän loppuun haluan vielä sanoa että KÄYTTÄKÄÄ IHMISET HAJUSTEETONTA PYYKINHUUHTELUAINETTA. Se Comfort vai mikä lie haisee KAMMOTTAVALTA.

Nih!

Nobody fucks with John McCain

See more Hayden Panettiere videos at Funny or Die

Woe is me

Kyllä on vaikeeta inehmolla elämä. Taas alkaa flunssa ja se on INHOTTAVAA. Mä en halua kröhiä ja niiskuttaa ja keuhkovammailla vaan mennä lenkille ja salille ja tehdä juttuja. Toisekseen mä aloin neuloa Juhalle villapaitaa enkä saa sitä halvatun pintaneuletta funkkaamaan. SE EI TOIMI. On rikki. Hittohemmetti.

Mukavaa on se, että tänään on kirjastoautopäivä (JEE!) ja sitten tietysti Gossip Girl- nuorten tähdittämä Äänestä Obamaa- video:

SILENCE! I'LL KILL YOU!

Heti kun mä valmistun, mä rupeen tekemään nelipäiväistä viikkoa. Tämä ilo meille koittaa joulukuussa 2010.

Sitä odotellessa:

Ei mitään Nuakka mutta panovrhe ok

Joo. Väsyttää vähäsen. Otsikon piti kertoa jotain Operaatio Nuukakuun jatkuvasta degeneraatiosta (kumisaappaat Hulliksilta. Mutku mulla ei ollu ja maastot on kosteat! Oikeesti!) mutta nakkisormet napsutti hassusti ja mua huvitti ja se on nyt sellainen.

Äh. Ei jaksa skrivaa. Onneks on perjantai ja sohva ja kirjoja eikä tänä viikonloppuna tartte tehdä läksyjä. (Enhän mä toki niitä tekis muutenkaan mutta tuntisin kuitenkin syyllisyyttä, noin varmuuden vuoks.)

Ja huomenna mä saan saumurin! Hii! Ihan mahtavaa, koska mä olin just päättänyt kehitellä kolmesta trikoopaidasta tunikan ja saumuri nopeuttaa sitä huomattavasti.

Että huomenna mä ompelen ja käyn kävelyllä ja pötkötän ja luen. Siinäpä ne.

Ooh

Eilen oli ihana päivä. Kerrassaan hurmaava. Sain siivottua (jee!) ja me lähdettiin iltapäivällä perhekävelylle Stansvikiin, taas.

Syksy on sitten kaunis. Ja Laajasalon rannat! Ei voi muuta kuin nauttia ja todeta että on ihan helvetin tärkeetä että jokaista rannan pätkää ei ole rakennettu täyteen. Rannat kaikkien ratoksi, sanon minä.

Ja Juha on ostanut uuden kameran ja sillä me sitten vuorotellen fotailtiin luontoa. Voi että se on hauskaa. Aivan valtavan rentouttavaa kulkea metsässä ja etsiä pieniä yksityiskohtia ja sitten napata kuva. Mä olen erityisen etevä sienikuvaaja, selvästikin. (Talveks pitää keksiä joku uus spesialitetti tosin.)

Tänään on henkilökunnan kehittämispäivä duunissa. *Huoh*.

Kovan viikon lauantai

Uh. Kauheet paineet. On lauantai ja pitäis virkistyä ja levätä mutta samalla aktiivisesti parantaa elinympäristöä ja itsen tilaa, sekä fyysisesti että psyykkisesti.

Ja mä vaan haluaisin maata sohvalla ja etsiä hassunhauskoja Sarah Palin- juttuja netistä.

lähde: Daily Kos

Onneks niitä löytyy.

Help me Jesus, Rhonda, whatever

Koulu on syvältä. Voi hyvät pyssyt kuinka syvältä se onkaan. Se on niin syvältä että mä kirjoitan oodin sille. Se on syvemmältä kuin joku joka on Mariaanien haudan pohjasta ja se on *tosi* syvältä se. Ja koulu on siis vielä syvemmältä. Kertakaikkiaan.

kuva

Lokakuu, nyt

Nuukaproggis meni ihan perssiilleen syyskuussa, muutto aiheutti lisäkuluja ja me on ostettu kylppärin mattoja sun muuta kaikkee. Ja mä olen ostanut tunikan Indiskasta (10 €) ja villapaidan Haloselta (14,90 €). Tunika oli silkkaa hupailua ja tuhlausta, mutta se on kaunis. Villapaita oli tarpeellinen, mutta silti ostolakko notkahti selkeesti.

Lokakuussa sniiduillaan taas.

Ja asiasta kukkaruukkuun: YOU ARE A RABID ANTI-DENTITE!



PS. Utvecklingspsykologis uppgift: FÄRDIGT!! Huraa!