torstai 31. heinäkuuta 2008

Nuukaraportti 1/13

Nyt on ensimmäinen kuukausi takana suurta ostolakkoproggista. Ja kuten aiemminkin on tullut ilmi, täysin ostovapaa ei ole kuukausi ollut. Kaksi ei-ruokaostosta on hankittu eli

*kuulokkeet, 6,90 €
*jakku, 6,00 €

Ja kuulokkeista en osaa olla yhtään pahoillani, mä tarvitsin ne ja koko kupletin juonenahan on se TARPEETTOMIEN ostosten välttäminen. Jakku menee ikävä kyllä oman mokan piikkiin, kyllä kesälläkin vois olla joku pitkähihainen kassin pohjalla pilvisten hetkien ja kylmän viiman varalta. Mutta loppusaldo ei paha, kuitenkaan, tästä on hyvä jatkaa.

Ehkä isoin muutos normaaliin on ollut se, ettei ylipäätään ole tullut mentyä kirppiksille. Tavallisten vaatekauppojen vältteleminen on ihan jokapäivästä kauraleipää, mutta kirpputorit tuppaavat kutsumaan luokseen. Nyt kuitenkin kun josaain kirppis näkyi ja jalka sinne suuntaaan hieman nytkähti, muistui heti mieleen NUUKA13 ja käynti jäi yleensä kokonaan väliin.

Yks poikkeus tähän tuli Mäntsälässä, missä Juha ehdottomasti halus lähteä koluamaan paikallista itsepalvelubutiikkia. Mä kiersin sen läpi, silmä sillä lailla arvostelevasti vinossa ja täytyy sanoa ettei mikään edes vähää houkutellut. Vaatteet olivat kulahtaneita ja kalliita, pikkuesineet rumia ja kalliita eikä mikään hypännyt sydämeeni ja pakottanut viemään sitä kotiin asumaan. No, yhden maastokuvioisen hupparin olisin ehkä ostanut kolmella eurolla mutku ei niin ei.

Hyvä minä! Hyvä nuukailu! Hyvä ostamattomuuden jalo taito!

Päätän raporttini täältä tähän ja lähden kotiin. (Duunissa bloggaaminen: säästöä sekin.)

Alla om Joss

Jos on liikaa aikaa (mitä mulla ei ole koska pitää ihan just lähteä töihin) ja toista kotimaista hallitsee/haluaa prepata:

keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Revi siitä

No. Jos kerran ihminen on käynyt kuussa (ja oletetaan että näin todella on eikä koko juttua vaan kuvattu studiossa) niin minkä helvetin takia laboratoriotädeille ei ole kehitelty sellaista ihoteippiä joka lähtis KIVUTTOMASTI irti eikä ottais koko saatanan orvaskettä mukaansa perkele? HÄ?

Pain. Se on kipu. kuva

Kaappiruokaa

Nihkeä päivä, vitutusta ja väsymystä ilmassa. Päänsärkylääke ei auta, kauppaan ei huvita lähteä vaikka nälkä kurnii suolissa.

Ratkaisu:

Pikainen kaappiruoka

Liotetaan soijarouhetta tovi. Kuumennetaan rypsiöljyä pannussa, ruskistellaan turvonnutta soijarouhetta siinä. Lisätään pakastimesta löytyneitä aarteita eli peruna-sipulisekoitusta, keittovihanneksia ja herneniä. Maustetaan suolalla, valkosipulilla, chilillä, oreganolla ja kurkumalla. Laitetaan kansi päälle ja vähennetään levyn puhinaa kolmoseen, annetaan porista noin vartti.

Nopeaa, hyvää, vegaanista ja halpaa. Siinä kaikki.

Gender bender

Nainen vai mies? Poika nimeltä Päivi? Ota selvää oletko mies vai nainen selailuhistoriasi perusteella!

Minä olen 75 % nainen. Hear me roar.

Päivän salainen luku: 2.

tiistai 29. heinäkuuta 2008

Pullea meininki

Uh. Mä olen syönyt kahtena päivänä ulkona, eilen (vegepizzaa) ja tänään (kampelaa) ja mä olen turpea kuin metsänomistaja iltalypsyllä. UH. Mun ei sopis pitää kuin yks hellurei-ruokapäivä kerrallaan, muuten alkaa housut kiristää ja nesteet jämähtää ja makeanhimo kasvaa aivan valtavaksi.

Onneks pääsin äsken sen verran ylös kirjasta että kävin kolmen vartin lenkillä. Hyvä mä! Ja BBC:n kautta löytyi uutinen, jossa kerrottiin naisten tarvitsevan vähintään 55 minuuttia liikuntaa vähintään viitenä päivänä viikossa, jos he aikovat pudottaa painoa. Että reippaat pikku kävelylenkit MY ASS. (Kirjaimellisesti.)

Pitänee varmaan heittää vielä lattialle ja iltajoogata, niin saan rapeasti yli tunnin liikuntoa tälle päivälle. Joskus kun mua ei huvita astangata, imeskelen iTunesista erinäisiä joogapodcasteja ja heilun sitten niiden kanssa, vaihteluhan se on mikä virkistää. Yks suosikkini on Yogamazing ja Chad, jonka ohjelmat ovat yleensä aika kevyitä ja noin parinkymmenen minuutin mittaisia, eli just passeleita pikaiseen ilta/aamusessioon.

Downdog is man's best friend. kuva: Wiki

Päivän salainen luku: 2,6.

Hammer is my penis

Dr. Horrible's Sing-Along Blog on taas nähtävissä Hulussa.

The world is a mess and I need to rule it. Indeed.

maanantai 28. heinäkuuta 2008

Rikottu ruukku

Ai kamala. Tänään joutui ostolakkolainen pakko-ostamaan vaatteen; lähdin aamulla liikenteeseen hihattomassa paidassa ja sortseissa kun odottelin eilisenlaista hurjaa hellettä mutta kissan viikset, se olikin pilvistä toisinaan ja paikoitellen tuulisen viileää. Koska rakastan terveyttäni enemmän kuin itsekeksittyjen sääntöjen kirjaimellista noudattamista, ostin Kurvin Fidalta oliivinvihreän paitajakun, 6 €. Sen verran mietin ostosta tehdessäni, että laitoin mieluummin sen kuus euroo semmoiseen rytkyyn jota voin toistekin käyttää kuin että olisin napannut jonkun karmean kierrätysrätin eurolla joka olis sitten menny melkoisen välittömästi Uffan laatikkoon. Siinähän ny ei olis ollu mitään järkee.

Ja taas käytiin Juhan kanssa elokuvissa, on se hassua tämä lomalaisen elämä. Tällä kertaa katsottiin Hancock, mikä todellakin todistanee että JUHA MAKSOI. Oli se ihan kiva, ei nyt ehkä parasta hassuräimettä ikinä, ei edes lähellä mutta ei tullut keskenkään ulos käveltyä. Nyt vielä kun kun mentäis katsomaan samaan syssyyn edullisilla päivähinnoilla uusin Batman olis leffakiintiö täynnä pitkälle syksyyn.

Nyt on pakko vaihtaa ompelukoneeseen musta lanka ja tehdä yks viritys.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2008

Huh helvettiä

Mä todellakin toivon ettei raamatullisissa jutuissa ole todenperää, mä en ehkä kestäis jos mä joutuisin Vanhan Vihtahousun pakeille pidemmäksi aikaa sillä en kestä kuumutta. En, en, en. Eilen oli peräti pakko ottaa keittiösakset ja lähteä pihalle leikkaamaan tukka lyhyeksi, eihän sitä moppia niskassa enää kestänyt.

Ja nyt on ollu sentään inhimillisiä olosuhteita, perjantaina istuttiin koko iltapäivä Vuosaaressa meren rannalla, uitiin ja saunottiin, saunottiin ja uitiin. Sen jälkeen me otettiin kaverin viisvuotias poika meille iltahoitoon ja lähdettiin ajamaan Mäntsälään vasta yhdentoista aikaan illan jo viilettyä kun isänsä haki kylävieraan veke. Ja täällä maallahan on mukavaa, kun voi kirmailla kelteisillään nurmikolla ja tarpeen vaatiessa istuskella terassin varjossa lukemassa Meg Cabotin Prinsessapäiväkirjoja. (Ruotsiksi, koska silloinhan se on toisen kotimaisen preppausta ja sen sellaista eikä suinkaan hömppäkesähöttöä. Nih!)

Mutta nyt mun käsivarret on ruskeat ja tukka lyhyt ja vatsassa fetasalaattia. Hyvä meininki.

perjantai 25. heinäkuuta 2008

Yesterday


Eilen kävin vihdoinkin kasvisruokakauppa Asokassa, jonne on ollut tarkoitus mennä jo pidempään. Ehh. Siis ihan kiva että on kasvisruokakauppa, mutta ei siellä mitään ihmeellistä ollut. Ei mitään sellaista mitä ei sais vaikkapa Ruohonjuuresta. Ostin kuitenkin pussillisen falafel-aineksia joista tuli ihan hyviä pulleroisia, tosin ohjeessa mainittu 250 ml vettä oli ihan liikaa ja mä jouduin pulskistamaan taikinaa korppujauhoilla, liekö sitten siksi niistä tuli aavistuksen verran kovia.

Asokasta matka jatkui Torkkelinmäen kautta Kallion kirjastolle, joka on kaunein ja ihanin ja paras kirjasto ikinä.

No okei, tähän mielipiteeseen on ehkä syynä että Kallio on mun lapsuuteni kirjasto. Perjantai-iltapäivisin kävelin suoraan koulusta joka oli Neljännellä linjalla kirjastoon, lainasin kassin täyteen kirjoja ja menin kotiin Pengerkadulle. Siellä sitten sänkyyn lukemaan kunnes tuli kirjottu maanantai ja piti nousta ja mennä taas kouluun. Että sellainen lapsuus...selittää muuten PALJON.

Kamalaksi ovat sitten myllänneet Porthaninkadun, varmasti tulee hianot uudet raiteet ja kaikki mutta asukkaita käy kyllä sääliksi. Niin ja sitä kävelin alaspäin koska piti käydä Ekolossa, joka on remontissa ja hemmetin kuuma mutta ihan loistava mysli (Community Oringinal Muesli) oli tarjouksessa, puolen kilon paketti 3 € ja todella maukasta, suosittelen. Mitään tiukkaa dataa mulla ei ole esittää, mutta Ekolo taitaa olla halvempi kuin Ruohonjuuri?

Ja loppuun vielä valitus: miks, oi MIKS äitien pitää tunkea metrossa lastenvaunujensa kanssa liukuportaisiin? MIKS? 

torstai 24. heinäkuuta 2008

Lukuisa lista, osa 1

  • 3 1/2 . Kotiraadilta Punaisia Tähtiä elokuvalle Pianistin sivunkääntäjä.
  • 28. Päivän Salainen Numero.
  • 29. Lainoja kirjastosta juuri nyt.
  • 4. Katsomattomia elokuvia odottamassa.
  • 39. Päiviä jäljellä töiden alkuun.
  • 5. Aurinkotervehdyksiä aamulla.
  • 134. Hemoglobiini ennen verenluovutusta.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2008

Tervemenoa Tampereelle

VEGFEST TAMPEREEN KESKUSTORILLA 15.-17.8.2008!

Miksi kasvissyönti on mielenkiintoinen ja tärkeä kysymys? Vegfest on Tampereen Keskustorilla elokuussa järjestettävä Suomen ensimmäinen kasvissyöntiin keskittyvä kolmipäiväinen festivaali.
Luvassa on suussa sulavia kasvisherkkuja, elokuvia teatteri Niagarassa, luentoja, musiikkia sekä erilaisia esityksiä koko perheelle. Keskustorin täyttävät lisäksi erilaiset järjestöt, yritykset, ravintolat ja poliittiset toimijat. Tervetuloa maistamaan seitania ja tofua tai virkistymään soijajäätelöllä ja uudenlaisilla näkökulmilla! Iltaohjelmistosta vastaavat muun muassa ohjelmateltassa Ville Leinonen, I Walk The Line, Absoluuttinen Nollapiste ja Janne
Laurila sekä Vastavirtaklubilla Deathbed, Delta force 2 ja Abduktio.

Vegfestissä kasvisruoka on maukasta ja ravitsevaa ja tapahtuman ytimessä on eläinystävällisyys. Kuinka eläimet voivat tehotuotannossa? Miksi eläimillä pitäisi olla
oikeuksia? Minkälaista on hyvä kasvisruoka? Paitsi, että Vegfest vastaa näihin kysymyksiin, se parhaimmillaan myös herättää lukuisia uusia.

Kasvissyönti on paitsi eläineettinen ja terveydellinen, myös ekologinen valinta. Koska uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että eläintuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen vähintään yhtä paljon kuin liikenne, on meidän aihetta pohtia päivittäisiä kulutus- ja
ruokailutottumuksiamme. Lisäksi lihantuotanto kuluttaa valtavat määrät maa-alaa, joilla viljeltävät kasvit voitaisiin käyttää suoraan ihmisravinnoksi tehokkaammin kasvisruokana. Vegfest tuo keinoja ja aiheita näihin pohdintoihin.

Vegfest on yhteistyössä Tampereen UNICEF-kaupunki 2008-vuoden kanssa. Tapahtumassa voi osallistua UNICEF-vuoden keräykseen, jonka nimikkokohteena on Tansanian koulusta
syrjäytyneiden lasten koulutusohjelma sekä valtakunnallisesti että Tampereen ystävyyskaupunki Mwanzan alueella.

Tapahtuman järjestävät Vegaaniliitto ja Animalia yhteistyössä Eläinoikeusyhdistys Fauna ry:n kanssa.

Tervetuloa Vegfestiin!

Lisätietoja:
www.vegfest.net

Itäkeskus-spetsailua

Kaikenlaista. Olen menossa verenluovutukseen, mutta Itiksen väliaikainen luovutuspiste aukeaakin vasta klo 14. Että ei muuta kuin kirjastoon pörräämään siksi aikaa sitten.

Listallemme "mitä olisin ostanut jos en olis ostolakossa" pääsee Dinskon tennarit. Halpaa olis näyttänyt olevan ja mä tykkään tennareista mutta kun ei niin ei.

Ja jos on Itiksessä ja tulee hedelmähimo, käykää siinä pikku kojulla ostoksilla, ostin äsken kuusi nektariinia ja ison säkillisen viinirypäleitä ja tämä kaikki edulliseen kahden euron hintaan.

Ja kuten Veripalvelun sivuilta selviää, VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN. Kaikki nyt kipinkapin käsi alas, hiha ylös ja luovuttamaan. Eikä mitään vinkunaa että mie niiiiin kammoan neuloja hyyyyyi. Kuka nyt neuloista tykkäis, hö. Mutta verenluovuttaja on myös hengenpelastaja ja ensikertalaiset saa sieltä semmoisen kassin jossa lukee niin!

Hänen nimensä on Rio! Ja hän tanssii hiekalla


Mun seuraava taideproggis on Duran Duran- runouden ilta Kansiksessa. Kuulen jo korvissani miten Esko Salminen murahtaa lämpimästi:

Tytöt filmillä. Tytöt filmillä. Tytöt filmillä. Tytöt filmillä.

En ymmärrä miksei Marja-Liisa Nevala vastaa soittopyyntöihini.

tiistai 22. heinäkuuta 2008

Askel eteen, kaksi taakse


Kävin lenkillä. Aina se on yhtä vaikeeta, aloittaminen. Mutta mä olen onneks ihan mahdottoman hyvä lenkkeilyn aloittamisessa! Mulla on nimittäin kiistämätön kyky juosta helvetin hitaasti ja sitä just tarvitaan, kun aloitetaan joko ekaa tai sadatta kertaa juoksun jalo harrastus. 

Tärkeetähän alussa on ottaa todella, todella iisisti, niin iisisti että rollaattorimummot menee ylämäessä heittäen ohi. Sillä lailla kun hitaasti vussuttelee, jaksaa hikoilla kolme varttia sykkeet just hyvällä peruskestävyysalueella. Ihan oikeesti! Todella monilla kaatuu homma siihen että ekalla lenkillä revitään täysillä ja veriyskökset vaan lentää ja lihakset pamahtaa ja särky on hirvee seuraavana aamuna eikä sen jälkeen huvitä mennä yhtään mihinkään enää ikinä, mutta hidas hiippailija pääsee seuraavanaki päivänä ylös sängystä.

Hitauden kääntöpuoli taas on se että...no, sitä sitten kanssa on hidas. Ja sitten kun on juossut muutaman kuukauden eikä ne vauhdit siitä kauheesti ole nousseet se voi tietysti olla turhauttavaa. Mutta plussana mainittakoon, että loukkaantumisia ei ainakaan mulle ole juoksusta tullut ja se on aika harvinaista se. 

No, miks mä sitten en ole juossut, kysyvät sankat kansanjoukot? Viime syksyn maratonin jälkeen juoksut jäi mulla koska pamautin pohkeeni *jalkapallossa*, se oli kuukauden urheiluton aika siinä. Sen jälkeen tuli flunssa suoraan helvetistä, joka jatkui ja jatkui siihen asti kunnes oli aika mennä leikkauttamaan iso myooma josta putos pari kuukautta liikuntakieltoa. Sitten tuli kevät ja omituinen flunssakierre ja mä en tehny oikeastaan muuta kuin joogasin. 

Nyt kun mä olen ollut pari viikkoa röhimättä ja niiskuttamatta, niin oli aika käydä kokeilemassa vieläkö Nopsajalka jaksaa. (Nopsajalka on mun juoksunimi. Kun mä ajan autoa olen Punainen Salama. Älkää kysykö.) Ja hyvinhän se jaksaa, siinä on jotain tavattoman viehättävää kun on köpsötellyt menemään kymmenisen minuuttia ja kroppa alkaa heräillä. Kroppa nähkääs tykkää siitä että sitä liikutellaan. Se osaa arvostaa metsäpolkuja ja ruohontuoksua ja hiekkatieitä. Se diggailee meininkiä puskemalla hikeä ja nostamalla sykkeitä ja endorfiinit lähtee liikkeelle ja sitten onkin bileet täydessä käynnissä.

Ah. Mä sitten tykkään lenkkeilystä. Ja jos ihmettelette tota kuvaa tuossa, niin se olen minä! Lenkillä! Ihan oikeesti! Okei, toi ei ole totta, mä valehtelin. Toi on joku malli ja kuvan nappasin netistä mutta tolta musta tuntuu. Ja se on tärkeintä. 

Elävät tölövänneet

Päivän biisi:

Jonathan Coulton- Re: Your Brain

Zombielauluja on maailmassa aivan liian vähän. Kertakaikkiaan.

Grrh! Arrgh! kuva: Mutant Enemy

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Kuulottimia ja elävää kuvaa

Joo, tänään täytyi ostolakkolaisen nörtyä ja käydä Stockalta hakemassa uudet kuulokkeet. Mä kuuntelen todella paljon iPodiani ja vanhat napit meni rikki, just silleen vittumaisesti että se ääni katoaa toisesta korvasta aina välillä. Sitten piti renata sitä liitintä joka oli aika hemppu ja silti ääni pätki ja se se vasta ärsyttävää onkin. Niinpä: uudet kuulokkeet. 6,90 ja vuoden takuu. Mutta täyttää silti vaatimuksen: todella tarpeellista saa ostaa.

Ja listalle "olisin halunnut ostaa" pääsi tämä elektroniikaosaston kaunotar:
kuva: Roberts Radio



Sitten me käytiin Juhan kanssa katsomassa Mamma Mia! The Movie. (Juha maksoi.) Ihana leffa. IHANA. Ei se elokuvana mitenkään erikoinen ollut, ei kässärinä eikä ohjauksellisesti eikä jotenkin taide-elämyksellisesti eikä näkemyksellisesti mutta menisin katsomaan sen uudestaan vaikka heti. Koska se oli IHANA.

Parasta siinä olivat keski-ikäiset naiset. Streep, Baranski, Walters. Jessusperkele mikä meininki! Kun 59-vuotias Meryl Streep kieriskelee lappuhaalareissaan vuohelan katolla laulaen musikaalin nimikkosävelmää niin hattu pois ja respektiä. Saati sitten kun täti parkaisi "Winner takes it allin" niin että mulla meinas takaraivo irrota päästä. Oikeesti. Se nainen on MIELETÖN.

Marry me, Meryl!

Herkkua tarjoilee kautta linjan myös Baranski-Walters-kaksikko ja on ne sedätkin ihan söpöjä. Colin Firth osaa oikeesti laulaa, Brosnan ei mutta ihan sama. Se on Brosnan! Ja Veronica Marsista tuttu Amanda Seyfried on isosilmäinen ingenue ja laulaa hienosti.

Ja Abban biisit, tietysti. Kaiken kaikkiaan ihana ja virkistävä ja ilostuttava elokuva, jossa oli vaan se vika että nyt pitäis päästä laulamaan ja tanssimaan. Mielellään kreikkalaiselle laiturille uimaräpylät jalassa.


Hajoo, pahvi

Gwyneth Paltrow'sta kerrotaan tarinaa, että hän koulutyttönä ollessaan kerran jumppatunnin jälkeen katseli suihkussa luokkatoverinsa ei-niin-täydellisen-muodostunutta vartaloa päästä varpaisiin ja sanoi: "On se kummallista miten erilaisia ihmisruumit voivat olla". Ja Gwynethän on itse tietysti se perfect: kapea, kalpea ja kaunis.

No. Minun tuttavapiirissäni on tyyppi, joka jollain lailla aina tuo mieleeni tuon anekdootin. Ei se gimma Gwynethiltä näytä, mutta siltä kuitenkin että hän kokoajan haistaa pierua. Sieraimet koholla, suupielet arvostelevassa virneessä.

Mun mielestä se pimu on tylsä ja lapsellinen, yks mun toinen kaveri vihaa sitä seitsemän palavan auringon voimalla. Kummankin mielestä meidän elämät olis ihan hyviä ja kokonaisia jos meidän ei tarvitsis tätä pikku tärpästikkeliä tavata, mutta jotenkin me ollaan kai jumissa sen kanssa.

En mä tiedä. Ehkä mun pitää vaan olla aikuinen ja antaa kaikkien kukkien kukkia. Toisaalta teksi mieli olla teini ja sanoa että ME EI HALUTA OLLA SUN KAA. Sitten taas toisaalta mä en haluais liata sieluani pahoilla ajatuksilla, jos nyt superhörhösti asian ilmaisen. Kun eihän se hyvää tee sydämelle eikä mielelle ja verenpainekin nousee ja kolesteroli. Tai jotain.

Että ehkä mä annan vaan olla ja kaiken mennä kuin vesi hanhen selässä. Se kasvattaa varmaan luonnetta ja voi vittu miten helevetin kaunis ja sorja mun luontoni onkaan! Satans!

Kuvassa keitettyä riisiä. Ihan muuten vaan.
kuva: Forest Street Kitchen

sunnuntai 20. heinäkuuta 2008

I hate you both! Never talk to me again!

Jos idea uudelleen lämmitetystä Beverly Hills 90210:sta oli selkäpiitä kihelmöivä jo aiemmin, nyt se saa suorastaan kupeeni liekkeihin: Brenda is back! Viva la Shannen!

Oi, ysäri! Siitä on kauan! kuva: www.ew.com

Pakko nähdä, go go!

Menkää heti kaikki katsomaan Dr. Horrible's Sing-Along-Blogia! Nyt heti! Se on ylhäällä vain keskiyöhön Ameriikan aikaa, sitten jaksot tulevat maksullisiksi. Tekijänä Buffyn luoja, Joss Whedon. Must see this!

Sunday, sunday

Eilen oli tuttavapariskunta syömässä. Tai ei ne oikeastaan ole pariskunta, koska ne ei *seurustele*, ne vaan...tapailevat vakituisesti, ovat tapailleet jo puolitoista vuotta. Että ehkä ne on vakihoidokkeja? Jotain? Oikeesti, mikään ei oo niin hauskaa kuin nelikymppisten sitoutumiskammoiset pariutumisriitit. Enkä nyt sano pahalla, ihan hirveetä oli ja tuskaa kun alettiin Juhan kanssa seurustella, se on aikuisena ja pitkän edellisen liiton jälkeen tosi weird mutta on nämä silti hassuja nämä meidän kaverit. Ja söpöjä kanssa. Mutta ASIAAN:

Oli tosi kiva laittaa pitkästä aikaa sapuskaa muillekin kun omalle joukkiolle. Koska ilta oli syystä jos toisestakin epävirallinen, laitoin ihan perusruokaa; salaattia, kasvissosekeittoa, Kalifornian sämpylöitä ja jälkiruoaksi pannaria lakkahillon kera. Ja sitten niitä hernesusheja jotka todella pitää syödä sinapin ja soijakastikkeen kera, muuten ei maku ole kohdallaan. Mutta nättejä niistä tuli.

Söpöt veitikat.

Ja ihanaa olla taas himassa, pari päivää meni kun piti käydä Hauholla sukuloimassa. Natollani ja hänen perheellään on aivan himmeen ihana kesäpaikka järven rannalla, jossa mä olisin vaan voinut istua laiturilla tuijottamassa järven seljälle. Meditatiivista. Ja uskomatonta kyllä, mutta Hauholla oli aivan ihana kauppa, jossa meinas tulla ongelmia ostolakon suhteen! Nimittäin Ilosen Puutyö, jossa ne myy käsintehtyjä puujuttuja pöydistä saunakiuluihin ja kaikkea siltä väliltä. Ja niinhän siinä sitten kävi että Juha osti lehdenkeräyslaatikon, minun kannustuksellani.

kuva: Ilonen

Kotimaista käsityötä, pienyrittäjien tukemista, ekologisesti kestävä ja mä en maksanut sitä. Kröhöm. Mutta: mä jätin ostamatta viereiseltä kirppikseltä maastokuvioisen hupparin, 3 euroa. Että NIH.

Tänään piti olla fudistreenit, mutta koska on heinäkuu kaikki on jossain lomalla tai krapulassa niin ei sitten sinnekään päässyt. Ehkä elokuun puolella sitten.

Voisin jatkaa kaappien siivousta. Jos laitan munakellon pirisemään vartin päästä ja siihen asti huhkin hulluna. Sitten vois vaikka lukea tunnin, sitten taas munakellon kanssa työteliäs hetki ja niin edelleen. Kuulostaa älyttömältä mutta on mulla ainoa tapa joka toimii. Jeh. Muista munakello!

lauantai 19. heinäkuuta 2008

torstai 17. heinäkuuta 2008

Vihreä verkko

Törmäsin nettiviidakossa hyvään saittiin, G Living.

You can look at it like this: G Living is not about just Green Living, it's about smarter living. Here is the equation to figure out if something is "G": it must have, The Green factor + Quality + Function + Design + Style + Price = "G".


Alli G. sanoo GRÄYH! kuva: G Living

keskiviikko 16. heinäkuuta 2008

Mikä mirri

Dame Helen Mirren, hyvät naiset ja herrat:

kuva: Gawker

Hän täyttää 63 ensi viikolla. 63. KUUSIKYMMENTÄ KOLME.

Mutta ei se mitään, mun täytyy ehkä silti jättää kaikki ja lähteä seuraamaan Heleniä ympäri maailmaa, julistaa kuolematonta rakkauttani ja rukoilla että se antais mulle mahdollisuuden. Koska...jestas, kattokaa nyt tota kuvaa. Nainen on hot.

Vatipäät valloillaan

Ääliöt. Onko kansa syönyt tänään tyhmyyspillereitä vai miten taas voi kauppa olla täynnä pässinpäitä?

Oikeesti. Jos ostoskärryjä on kolmessa rivissä vierekkäin, miten helvetissä se yks mamma (jolla oli muuten ihan selkeesti miesten salihousut jalassa) onnistuu kukkarosta kolikkoa kaivaessaan (tämä ei ole eufemismi) blokkaamaan pääsyn kaikkiin niistä?

Sitten kun on päästy lähtöruudusta vihannesosastolle, niin eikös vain sama muori tönäise kärrynsä vauhtiin ja menemään kohti omenoita, päärynöitä ja muita etelän hetelmiä mutta itse hän suuntaa toki perunoihin. Eli tyhjä kärry seilailee itsekseen ja päätyy, TIETENKIN vaa'an eteen. Sitten kun kanssa-asiakas yrittää omia ostoksia punnitakseen siirtää hieman tätä estettä pois edestä, alkaa sireeni ulista: "SE ON MINUN KÄRRY!!" Ihan. Sama.

Mä en edes viitsi kertoa, millaisella pieteetillä niitä hintalappuja liimaillaan hedelmäpusseihin. Sen vaan sanon että punnitusvuoron alussa olin vielä nuori ja kirkassilmäinen. Enää en.

Kassalla sitten jouduin perheenäidin taakse. Se ei tietenkään voinut laittaa ostostensa taakse sitä kapulaa että Seuraava asiakas eikä se tietenkään voinut siirtyä siihen kassalle odottamaan vaan se jäi liukuhihnan viereen. Just silleen että siihen ei pääse latomaan omia ostoksiaan hihnalle. Sitten kun yrittää kohteliaasti sanoa että ANTEEKS VOITKO VÄISTÄÄ se vaan mulkoilee, siirtyy kyllä kassaa kohti MUTTA JÄTTÄÄ OSTOSKÄRRYNSÄ NIILLE SIJOILLEEN. Jessus Amaalia.

Että niin isoja kurkkuja kaupassa myydään nykyään.

Sisustelua ja herneitä (ei nenässä)







Suuri koti kuntoon-projekti nytkähti tänään tuuman verran eteenpäin, kun Juhan uus kirjoituspöytä vaati olohuoneellisen uudelleenjärjestelyitä ja oleskelunurkkauksemme /kodin viihdekeskus on nyt erinomaisen viihtyisä. Laittaisin kuvan tähän mutta blogger ei nyt suostu jostain syystä sitä lataamaan, mikähän siinkii sit on.

ETA: Nyt lähti kuvat pelittämään. Huomaa sisustuksellinen koira!


Ruokapuolella on pakko hehkuttaa Herne rokkaa- keittokirjaa. Aivan mahtava! Tänään kokeilin salsarokkaa joka kuten arvata saattaa on tomaatti-hernesoppaa. Tavalliseen tapaan piti soveltaa, kun ei ollut punasipulia laitoin sipulia, kun oli varhaiskaalia laitoin sitä vaikkei pitänyt ja silleen, mutta ideahan se on reseptin idea muutenkin, eiks jeh? Seuraavaksi pääsee kokeiluun "Raimugimaki Endomame" eli rukiinen hernesushi, siinä peitetään kiehuvassa vedessä pehmitetyt hapankorput herne-vihannestäytteellä ja sitten ne kääritään rullalle kuten sushi. Kuulostaa jännittävältä!

tiistai 15. heinäkuuta 2008

Muijaa kuontaloon

Äh. Öh. Aamulla piti herätä jessussenttäshelevetinaikaisin eli 6.30, kun piti olla Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian laboratoriossa klo 8.00 puhkumassa spirometriin. Hoitsutädillä oli harmaa permanentti ja se näytti herätysliikkeen upseerilta mutta puhui ihan stadilaista. Veikeetä. Tulokset tulee parin viikon päästä, mutta ilmeisesti mulla on jonkin verran heikentynyt keuhkokapasiteetti. Enkä usko että 20 vuoden kaks askia päivässä röökaamisella on MITÄÄN TEKEMISTÄ asian kanssa. No sirree! Kröhöm.Can I get a witness?!?

Ja addiktioista puheen ollen, taas tänään huomasin miten rassaa kun aamulla ei saa kaffetta. Puhkutestiä ennen ei saanut juoda ja niinpä kello oli jo yli 9 ennen kuin Kampin R-kioskin Juhlamokka pääsi elvyttämään sisuskalujani. Ero oli huomattava. Väsymys kaikkosi, silmät kirkastuivat, alkava päänsärky hävisi ja kaikinpuolin elämä alkoi taas maistua. Mä olen miettinyt sitä jo pitkään, mutta nyt mä luulen että on tullut aika olla Aikuinen Nainen ja lopettaa kahvinjuominen. Joo, eihän se tietenkään ole kovin paha rippuvuus, ihan on laillista ja tosi hyvää ja kaikkee mutta mua ärsyttää olla koukussa. Mä tahdon olla vapaa! Vapaa! Ja sitten jos joskus haluaa juoda juhlatuulella ison soijalatten tai tuplaespresson se olis ihan jees, kun se olis herkku ja nautinto eikä mikään pakkosaadaantakaahetimulletaikuolemakorjaa.
And another and another and...

Tänään pitäis mennä sille kuuluisalle Ekalle Lenkille. Kävelemässä on toki käyty mutta on ihan eri vetää lenkkarit jalkaan ja Polaria rintaan (sykemittari, ei juusto) ja lähtee hipsuttelemaan. Voisin olla myös viksu ja joogata kepeästi ennen ja jälkeen, sen kun olen aiemmissa koitoksissa huomannut helpottavan palautumista.

Mutta josko ensin torkuille kuitenkin. Ettei mene yltiöpäiseksi heilumiseksi tämä.

maanantai 14. heinäkuuta 2008

Buy me a river

Kiitos, kiitos kiltit veronmaksajat kun me ylläpidämme kunnallisia kirjastolaitoksia. On se vaan niin ihanaa kun saa käydä maksutta hakemassa kotiinsa kirjoja, lehtiä, musiikkia, elokuvia ja ties mitä.

Ja helpottaa hirveesti meitä, jotka ollaan ostolakossa! Nyt on siis kaks viikkoa täynnä ja vaan ruokaa olen ostanut. On oikeastaan aika mukava tunne, kun tulee mieleen jokin mahdollinen ostettava asia ja sen perään heti että ai nii, enhän mä osta mitään. Varsinkin kun asuu tavarapaljouden keskellä, voi hyvät pyssyt miten paljon sitä krääsää onkaan. Siivous on pikkuhiljaa alkanut, tavoitteena on saada koko kämppä kuosiin syyskuun alkuun mennessä. Ja nyt me puhutaan semmosesta kaikille-esineille-oma-paikkansa ja kakskytä-jätesäkillistä-kierrätykseen natsijatsimeiningistä.

Ja siivouksen lomassa voikin sitten maata sohvalla lukemassa vaikka Vanity Fairia. Lainasin kirjastosta.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2008

Nyt juoksujalkaa kaikki

Oi mahoton, saatana. Elämä on ollut niin haasteellista tässä viimeksi kuluneen vuoden aikana, että kunto on rapissut ja painoa tullut just strategisesti liikaa. Nyt pitäis sitten tehdä jotain. Niinpä ilmoitan, että tavoitteena on puolimaraton Vammalassa 1.11.2008. Treenipäiviä jäljellä 101, että eihän siinä mitään muuta kuin juoksemaan, hittohemmetti.

Mä olen kerrankin kaukaa viisas enkä ilmoita itteeni täysmaralle kun KYLLÄHÄN SITÄ TERVE IHMINEN JA HITAASTI MENNÄÄN KATO vaan menen puolikkaalle. Aloitan varovasti kun en ole oikeastaan juossut viime elokuun ja HCM:n jälkeen just yhtään enkä harmittele sitä että kun taasniinhitaastipitäämennä vaan menen vaan hitaasti ja kasvatan kuntoa ja vahvistan lihaksia ja yritän olla saamatta jalkojani paskaks potkupallossa tänä syksynä.

Ja lopuksi kesämatkan kuvasatoa:

Tervetuloa Äetsään!

Matkustan ympäri Suomenmaan

Terveisiä maaseudulta; Mäntsälä ei riitä kun kaipaa landemeininkiä. Meillä oli mukava ja pikainen Etelä-Suomen kiertomatka josta joskus toiste enemmän, nyt pitää lähteä koiran ja miehen kanssa perhekävelylle.

Muttei päivitys olisi vallan turha: tässä Ikea-nimigeneraattori. Ha det så bra. Eller någå.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2008

Juorutyttö

No niin. Eilen asetuin suurin odotuksin television ääreen klo 20 ja Gossip Girl alkoi. Mä olin ihan varma että mä pitäisin sarjasta, teinihömppäglitteriä kato! Mutta mä olinkin ihan pihalla koko ajan.

Ensinnäkin mä en meinannut millään tajuta ketkä olivat vanhempia ja ketkä lapsia, minusta ne kaikki näytti vähän alta kolmikymppisiltä.
Siis pitäiskö näiden olla teinejä? Hä?

Toisekseen juonenkäänteet olivat vähintäänkin omituisia. Mä tunsin itseni Spockiksi, joka ihmettelee tunteellisen Maan asukkien toilailuja. "Hmm, mielenkiintoista." No joo, ehkä mä en ole ihan kohderyhmää, mä olen nelikymppinen muotitiedoton vaihtoehtohörhö mutta miksi ne ihmiset VALEHTELEE koko ajan? Eiks herranen aika kukaan ole katsonut koskaan ikinä yhtään leffaa? VALHEELLA ON LYHYET JÄLJET. Daijut. Jos vaan huoraa ja huijaa saa vatsahaavan, sanokaa mun sanoneen.

Ai kamala. Mä olen muuttunut Iida-tädiksi. Viekää mut saunan taakse tai jotain.

tiistai 8. heinäkuuta 2008

Iltaraportti

Kyllä kannattaa vinkua netissä: heti reipastuin minä. Joogasin 20 minuuttia, mikä on ihan mahtavaa verrattuna monen, monen edellispäivän 0:n verrattuna. Pyöräilin lähikauppaan, jonne on kuutisen kilsaa ja tulin vielä takaisinkin. Imuroin. Paistoin lettuja, söin ne mustikoiden ja kermavaahdon kera.

Nyt saunaan.

Uusi aamu on juuri sellainen

Kauheesti tulee paineita tästä lomalla olemisesta. Mä olin suunnitellu joogaavani hikisesti, aloittavani uudelleen juoksemisen, preppaavani tehokkaasti ruotsia ja kirjoittavani kesäpäiväkirjaan viisaita ja kehittäviä ajatuksia maailmasta ja itseni tilasta.

Mutta mä vaan pötkötän soffalla, katon tolloboksia ja surffailen netissä. Välillä keitän kahvia ja syön jotain puolimielistä, eilisillan villitys oli hunaja-voi-paahtosämpylät. (Anopin pakkasessa on vaan kaikkea puolituhmaa; ei kunnon pornopullia vaan semmoisia vähällä-rasvalla-vesitaikinaan-leivottuja. Omituista.)

Toisaalta loman tarkoitus on vissiin päästä irti arjesta, tehdä juttuja joita ei muuten tekis ja siinä mielessä mä voin olla tyytyväinen ja rento. Mä olen täällä ehkä vielä pari kolme päivää ja lähden sitten takas Hesaan. Maalla on ihanaa mutta kotona vielä kivempaa, luulen ma.

Aamulenkit koiran kanssa ovat täällä kyllä supermukavia:

Makkara sanoo vihaiselle koiralle MURRR!

maanantai 7. heinäkuuta 2008

Hyvää yötä kääpiöt

Täällä anoppilassa on sellainen hassu laatikko olohuoneen nurkassa joka on täynnä pieniä ihmisiä. Kotona meillä ei oo sellaista ja se o hyvä se, mä olen nimittäin katsonut nyt telkkaria Ihmemiehestä lähtien, siinä oli tosi pelottavia voodoo-tyyppejä mutta McGyver pelasti lopulta tilanteen (SPOILERI!!!). Aikahyppy oli kanssa tosi koskettava. Ja Ugly Betty. Ja Cashmer Mafia ja pätkä Life on Marsia ja Studio 60 on the Sunset Strip- no ei, Studio 60 oli kyllä ihan perseestä.

Mun pitäis mennä nukkumaan koska silmät lupsattaa ja kuola valuu vasemmasta suupielestä mutta toisaalta klo 01.00 alkais Bones! Siihen olis enää tunti! Jos keittäis kaffet vaikka!

O tempora, o mores.

Suo siellä

Haetaan lakkaa satamasta


Suosusi höytyväheinikossa

sunnuntai 6. heinäkuuta 2008

Maalla on mukavaa

Tulimme anoppilaan suorittamaan kesäisiä huoltotoimenpiteitä, kuten mansikkaverkkojen virittelyä ja sen semmoista. Täällä on mukavaa. Hiljaista. Koira, joka juuri palautui edelliseltä mökkireissultaan mun faijan kanssa saa edelleen toteuttaa luontaisia ruohonsyöntivaistojaan; se laiduntaa ruohikossa ja vetää heinää poskeen kunnes kaameasti kouristellen oksentaa. Sitten se syö lisää ja oksentaa taas.
Tässä Mansikki kotomatolla.

Luin eilen Eric Schlosserin Pikaruokakansan. Suosittelen, vaikka Schlosser kuvaakin amerikkalaista ruokateollisuutta siitä saa aika hyvän kuvan alan yleisistä mekanismeista. Mä olen hyvin, hyvin iloinen siitä etten syö pikaruokaa ja myös hyvin vähän valmisruokia. En mä usko että fennoveganismi on ainoa oikea tie onneen ja eettisen syömisen autuuteen, mutta valitsemalla syömisiään voi valita minkälaiselle tuottajalle ja valmistajalle rahojaan syytää.

Ja tähän loppuun Nuuka13:ta ensimmäinen tuunaus:
Vanhat, aikanaan karvan verran liikaa lyhennetyt farkut ovat nyt pitsisomisteiset caprit. Kuva on todella epämääräinen mutta you get the idea...


Kohta pitää lähteä suolle kävelemään. Hyttyset saavat ihanaa pikaruokaa, juhlabuffetin kerrassaan.

lauantai 5. heinäkuuta 2008

Alaston lounas

Marinoi tofupaloja ainakin tunti soija-valkosipuliviinietikkakastikkeessa, rouhi sekaan myös suolaa ja pippuria. Paista tofu kullanruskeaksi, hae sillä aikaa parvekeputarhasta salaattia ja herneenversoja, silppua ne kulhoon. Leikkaa päälle aurinkokuivattuja tomaatteja ja lisää loput marinadista. Sekoita. Lisää kuuma tofu. Syö. Nauti.
Käännä päätä. Tai konetta. Ihan sama.

Aamiainen parvekkeella

Olen lomalla. Aivo kanssa.

perjantai 4. heinäkuuta 2008

Tukea romanikerjäläisten majoitukselle

Vapaa liikkuvuus -verkosto on yhteistyössä sosiaalikeskus Rajatilan kanssa alkanut tarjota majoitusta Itä-Euroopan romanikerjäläisille 24.6.2008 alkaen.

Romanit ovat olleet erittäin tyytyväisiä ja kiitollisia siitä, että he saavat katon päänsä päälle ja mahdollisuuden käyttää keittiötä sekä peseytyä.

Monista tarvikkeista kuten patjoista on kuitenkin pulaa. Jos pidät toimintaamme tärkeänä ja haluat tarjota edes pientä konkreettista apua, tuo ylimääräisiä patjoja, keittiövarusteita, ruokaa tai muuta vastaavaa talolle Rajasaareen.

Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan projektiin, ota yhteyttä. Talolla tarvitaan ihmisiä. Voimme kertoa tarkemmin kuvioista puhelimessa, sähköpostilla tai paikan päällä.


Yhteyshenkilöitä:

Eetu Viren, 040 7232790, eetu.viren@helsinki.fi
Jukka Könönen 0505460572, jukka.kononen@helsinki.fi

http://vapaaliikkuvuus.net

Väriä ja koordinaatiota

Vielä on vähän kesken, mutta meidän kirjahylly alkaa olla värikoodattu. Aika mukavan näköistä, minusta. Ja jotenkin rauhoittavaa myös. Meillä on just oikea määrä kirjoja tuohon, ei liikaa että muistaa mistä mikin löytyy eikä liian vähää että saa ihan kunnon väripalikoita aikaiseksi. Nyt voinkin hyvillä mielin käyttää vaikka koko loman ton hyllyn järjestelemiseen, koska Nuuka13 ei salli kirjojen ostoa eli lisää EI TULE. Ai mahoton. Kirjat on ihania.

Vaatehuone pitäis siivota myös. Se se on hirveetä. Varsinkin nyt, kun uusia (tai uusvanhoja) kledjuja ei saa ostaa tekee mieli säästää kaikki olemassaolevat rytkyt materiaaliksi josta sitten uusia ihanuuksia loihtii. Ongelma on vaan siinä, että mä olen enemmänkin innokas kuin taitava ompelijatar. Siis kyllä mä osaan ommella, mutta sellainen kekseliäs ja ennenkaikkea taidokas uudistaminen on vähän hakusessa. Mutta ei kait siinä muuta kun tekemään vaan, harjoitustahan se vaan kaipaa. Inspiraatiota löytyy esimerkiks täältä.

Ja ilmainen menovinkki tähän loppuun: Lasipalatsin Galleriassa on Materialistien ryhmänäyttely. (Tutut varmaan tunnistavat yhden tekijöistä ja voin ilokseni kertoa että hän oli näyttelyn avajaisissa ihan itse, että HURRAA!) Käykää kattomassa pannaania.

torstai 3. heinäkuuta 2008

Vähänkö itua

Babylon5:n ykköskausi on nyt katsottu. *Huoh*. Sinne jäi Garibaldi leikkauspöydälle ja Delenn koteloonsa. Voi ei, kuinkakohan niille käy? Kakkoskausi on varauksessa kirjastosta, olen jonossa 35/38 ja lainauskappaleita on 5. Laina-aika on viikon, siihen matkat päälle niin vois kuvitella että syyskuussa voisin viettää rentouttavan viikonlopun lempiavaruusasemallani. No, sitä odotellessa:

Tein hummusta. Se se on näkkileivän päällä hyvää. Ja lisäksi itse kasvatettuja ituja niin NAMSKIS.
Tavallisesti lisään myös silputtua aurinkokuivattua tomaattia tuohon, ihan jo värinkin takia mutta nyt ei ollut. Mutta hyvältä maistui. Hummuksessa pitää olla kunnolla valkosipulia ja sitruunaa niin jo vain tulee hyvät seurat!

keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Kaikenlaista

UNO. Jahah. Minusta tulee lastenhoitaja. Tai oikeastaan barnsköterska, koska pääsin ruotsinkieliselle puolelle oppisopimusopiskelemaan. Vielä kun osais puhua ruotsia.

DOS. Eilen meni ruokakauppaan 1,20 €. Vielä ei ole vieroitusoireita ostamisesta. Kaapit kertovat, että tavaraa on ja vähän helvetisti. Eiköhän näillä vähän aikaa pärjätä.

TRES. BeeFemma DVD saapui vihdoinkin kirjastoon. Hain sen. Olen nyt katsonut kahdeksan ensimmäistä jaksoa ja fiilis on hyvä. Hieno sarja. Jatketaanpa sitä sitten.

Ivanova is always right.

tiistai 1. heinäkuuta 2008

Lohtua, mr. Bond

Tulevan Bondin traileri on ilmestynyt. Kulutuslakkolainen meinaa saada tipan linssiin, mutta aviomies lupaa kutsua nuukan rouvansa mukaan katsomaan elokuvaa sitten syksyllä. Tämä saattaa vaikuttaa huijaukselta mutta MÄ EN VÄLITÄ. Mä vaan haluan nähdä Daniel Craigin ilman paitaa. Mmmm.

Tai paidan kanssa, ihan sama. Mmmmmm.