You gimme fever

Uskomatonta mutta totta, mulla on kuumetta! Tai ei nyt varsinaisesti kuumetta mutta lämpöä kuitenkin, ihan legitiimisti elohopija nousee. Tämä se on harvinaista herkkua meikäläisellä. Mutta ihan kiva, koska nytpähän tiedän olla menemättä huomenna spinninkeeraamaan. Juh.

Olisko muuten aika hyvä bändin nimi: Sunny von Bülow Appriciation Society. Hmm?

Sunny, I love you! You're so true!

Hei. Mähän sanoin että mulla on kuumetta. Iho umpeen siellä.

Villi perjantaimeininki, osa 2

Kunnon työntekijä sairastuu viikonlopun kynnyksellä tottakai. Nyt paleltaa, kurkku on kipeä kuin myös toinen korva. Lisäksi vaivaa Julma Kakka, joka on vähän niinkuin ripuli mutta ei ihan.

Ja huomiseen preppaussessioon pitäis valmistaa kauniit tarinat sydän- ja verisuonitaudeista ynnä diabeteksesta. Jeh.

Mitäs läksit, saatana.

Minkkejä vapautetaan, lapsia tarhataan

Riikinkukkokexeistä tulollaan versio 1.2: Orankin kosto. Katotaans miten ne onnistuvat.

Huomenna töihin, näin etukäteen tuntuu että vittuako sinne sitä kivirekeä vetämään. Katotaan nyt, jos ei bileet ala pikkuhiljaa parantua mä vaihdan maisemaa, kuten koulukaverit ovatkin jo ehtineet suosittelemaan.

Meditaatiota pitää harkita vakavasti, opimmehan tänään koulussa että stressi on hengenvaarallinen asia. Ommmmmmm.

Kondisboxing

Kävin tänään kuntonyrkkeilyssä. IHAN MAHTAVAA. Mä olin vallan liekeissä, iskin hirmuna etusuoraa ja tein itse myös äänitehosteet. Soma ohjaajapoika sanoi että mun "iskuissa on ruutia". NIH!

Nyt mä olen ihan sekaisin endorfiineista ja nälkä on hirvee. Pitää varmaan syödä vähän lisää ja sitten ostaa Tuneksista "Eye of the Tiger". SWOSSHHHH!

Toi en oo minä, vaan Laila. Selvennykseksi.

Poliisi ei pamputa (taas)

Uskomatonta mutta totta: poliisille voi varata nykyään ajan! Enää ei tartte jonottaa ruokatunnilla lappu kourassa että josko alle tunnissa selviäis luukulle passihakemuksensa kanssa, vaan voi rauhassa bookata itselleen sopivan ajan. Loistavaa!

Hienoa poliisi, tästä mä tykkään. Juuri näin!

Poliisi on ystävämme, liikenne poikki!

Kysymykset ulkonäökselliset

1. Menin sohlaamaan blogin ulkoasun kanssa. Nyt se on perssiistä. Onneksi on aviomiehenä söpöin nörttipoika ikinä, kyllä se laittaa kaiken kuntoon taas.

2. Kävin eilen passikuvassa ja tuli mieleen että miks passikuva on jotenkin HIRVEEN iso juttu joillekin? Miks pitää olla että "iih emmä voi näyttää mun passia/ajokorttia/mitälie kellekään kun mä oon NIIN hirveen näkönen"? Hä? Se on PASSIKUVA, ei muotilehden kansikuva. Rauhoitu, bitch.

3. Kuka on vienyt kaikki mun sukkahousut? Edellämainittu aviomieskö? Miten mä voin pistää hameen päälle jos ei oo sukkahousuja? Nytton talvi, satans!

4. Eipä tässä muuta.

Paras aika kuukaudesta

Gimis on Stadi

Helsinki, ikuisesti oli ihana. Sen voi nähdä ainakin vielä Malmitalossa 6.2. klo 17.30, kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan.

Mulle tuli siitä kaikenlaisia flashbackeja mieleen, muistin yht'äkkiä miten seisoin Hakaniemen Elannon edessä ja oli hirveä helle. Mä olen ollut ehkä nelivuotias silloin eli se on ollut kesä -74 tai jotain. Ja muistin rahastajatädit ratikoissa, sisään noustiin ehdottomasti takaovesta ja käytävällä liikuttiin eteenpäin kuuliaisesti kun rouva siihen kehotti.

Oh. Lapsuuteni Helsinki. Faija oli muutamana kesänä Mustikkamaalla duunissa, sinne mentiin vesibussilla. Stockalla oli vielä hissityttöjä ja siellä puhuttiin ruotsia eikä metroa vielä ollu. Se tuli sitten vähän myöhemmin ja oli tosi mukava kun pääsi mummoille mukavammin, toinen kun asui Hertsigassa ja toinen Myllypurossa.

Nyt on nostalginen tunnelma, suurkiitokset täti Kaarelalle joka blogissaan arpoi kyseiset leffaliput!

The Nänni

Mä olen lähdössä ens kuussa oopperalaisten etujoukon kanssa Mariinskiin päivän tutkimusmatkalle, ja kupletin juoni on sen suuntainen että mun pitäis puhua siellä venäjää. Sujuvasti.

No. Koska olen viimeisen vuoden ajan puhunut vain ja ainoastaan ruåtsia, mun venäjäni on päässyt vähän ruostumaan (ruåstumaan) ja niinpä nyt pitää alkaa preppaa, niinq. Ostin jo venäjänkielisen Shape-lehden (Argumentii i fatkii ei lue susikaan ulvomatta) mutta eilenpä sattui kirjastosta silmään "Moja prekrasnaja njanja"-dvd-boksi. Hah!

Niin että ai mikä? kysyvät laajat kansanjoukot nyt. Eipä hätää, täti kertoo: se on venäläinen versio amerikkalaisesta komediasarjasta The Nanny.

Vertailun vuoksi The Originaali:



Ja sitten Russkaja versija:



Ja kaikki tämähn todistaa vaan että lasten kotihoito on terveellistä! Tai...jotain. Joka tapauksessa.

Mutta ensin elokuviin Vohvelin kanssa, sitten voikin loppuillan silittää ja katsella amerikkalais-venäläistä komediaa. Toivottavasti pää ei räjähdä.

Saatanan eväs

On ne kyllä mahottoman veikeitä, nää Mikkoset. Linkin takaa löytyvällä videolla pariskunta avautuu vielä kerran ja tunteella päivähoidosta.

Joo. Sen verran haluaisin vaan sanoa että järkytyin sydänjuuriani myöten, kun pätkän loppupuolella haastatellaan myös pikku-Mikkosia, jotka samanlaisissa paidoissaan juovat PILLIMEHUA. Toistan: JUOVAT PILLIMEHUA.

Mikä vitun pyhän perheyhteyden puolustaja Nina Mikkonen on olevinaan kun JUOTTAA OMILLE LAPSILLEEN PILLIMEHUA? Hä? Kyllä kunnon perheenäiti itse poimii marjat ja sitten Mehu-Maijalla pörähyttää kellarin täyteen C-vitamiinirikasta, lisäaineetonta ja kotona tehtyä mehua! Nih! Nina Mikkonen on väärä profeetta ja ruokateollisuuden pellemannekiini!

MIKSEI KUKAAN AJATTELE LAPSIA???

Koolla on väliä

Bratz Dolls May Give Young Girls Unrealistic Expectations Of Head Size

Rakas kollega

Mä ymmärrän että ei oo helppoa olla keski-ikäinen nainen. Mä ymmärrän, mä olen itsekin teini-iän ohittanut muutama vuosi sitten (NO HYVÄ ON, KAKSKYMMENTÄ) mutta älä viitsi jaksaa puhua siitä että sulla on ryppyjä. Ja että pitäis pudottaa muutama kilo. Ja että onsekylläihankauheeta että kun on sitä selluliittiä. Varsinkaan silloin kun ALLE KOULUIKÄISIÄ LAPSIA ON PAIKALLA.

Oikeesti. Rakas kollega. Pidä pääs kiinni.

Tarjolla tänään Hassisen Kone

Oikeesti. Eikös voitais siirtyä sellaiseen käytäntöön, että ihmiset olis kolme viikkoa töissä ja viikon lomilla? Se helpottais hirveesti. Lomaviikolla vois sitten keskittyä olennaiseen, keksiä keksejä, värittää värityskirjaa ja lukea romskuja. Kaikenkaikkiaan puuhastella kaikkea.

Kuka alkaa ajamaan tätä hyvää asiaa? Hmmm?

"Mitäs teit lomalla?" "Rakensin Frida Kahlo-nukkekodin! Tietenkin!"

Enpä usko, Tim

1. Link to the person who tagged you.
2. Post the rules on your blog.
3. Write six random things about yourself.
4. Tag six people at the end of your post and link to them.
5. Let each person know they've been tagged and leave a comment on their blog.
6. Let the tagger know when your entry is up.

Ulkosavolainen patonginpurija haastoi ja härifrån tvättas:

yksi:
Kun oli noin kymmenvuotias, minut vietiin Turun Kaupunginteatteriin katsomaan näytelmäversiota Ken Keseyn kirjasta "Yksi lensi yli käenpesän". Siitä lähtien olen pelännyt lobotomiaa.

kaksi:
Mun mielestä Mozartin musiikki on täysin yliarvostettua. Ihme saksalainen viisunikkari sekin. Varsinkin Taikahuilu on paitsi dramaturgisesti käsittämätöntä vapaamuurarisoopaa, myös musiikillisesti tylsämielistä tissinläpsyttelyä.

kolme:
Krapulassa saan ihan karmeita kramppeja. Siks en voi oikeastaan enää juurikaan juoda.

neljä:
Edellinen kohta ei harmita mua ollenkaan, mitä en olis uskonut vielä kymmenen vuotta sitten.

viis:
Nukun villasukat jalassa. Ja unipipo päässä. I'm very sexy lady, you know.

kuus:
Mä aion opetella puhumaan saksaa ja espanjaa sujuvasti ennen kuin täytän 50. Sitten osaisin kuutta kieltä ja se olis jo ihan kohtalaista.


Että siinä. Mutta ketkä kuus mä nyt nakittaisin? Annika, Lyyli ja Syömäri Jantunen vois olla ainakin sellaiset joita ei ole vielä haastettu. Muita en nyt just keksi ja kurkku on kipee ja päätä särkee ja taitaa olla parasta mennä nukkumaan. Villasukat jalassa.

Sit on my face and tell me that you love me

No niin naiset. Kuka sanoo ettei ilmaiseksi saa?

Katsopas tätä!

Arki alkaa A:lla

Ihanaa kun saa taas olla ihan normaalisti. Se on minusta kaikkein mukavinta, nimittäin ARKI. Mä en ymmärrä sitä että "pitäis päästä arjesta irti iihuuh" kun just parasta on päästä kunnolla arkeen kiinni, saada hommat rullaamaan ja sillä lailla. Arki rules ok.

Keksin uuden keksinkin, pitänee postata resepti tuonnempana. Veganomiconista olen jo kokeillut kuuluisia kikherne-kotletteja ja ne olivat aivan erinomaisia. Namskis.

TERO SAATANA, SOLET GAY!



Ei muuta.

Ihan kiva, mutta puhutaanko välillä minusta?

Tapasin käytävällä tenorin.

"Ai, tekö siinä? Joko olette käynyt katsomassa minun Toscani? Sanovat, että se on fantastinen."

Vastaapa tuohon nyt sitten jotain. Minä en osannut.

Voi hurmehella peittää maan

Se tuli tänään postissa! Ihan ihana keittokirja, joka vaikuttaa ensi silmäyksellä muhkean huikean hienolta ja namskis. Kunhan tämä elämä tästä tasaantuu (ens viikolla hoppligen) mä alan stedailemaan sieltä yhtä sun toista.

Tänään oli jo parempi päivä ja kepeämpi fiilis ja eka vetokin onnistui erittäin hyvin. Jeah. Kuppilassa tuli naurettua hysteerisesti pitkästä aikaa ja Piparin kanssa kiisteltiin aina ajankohtaisesta aiheesta Mozart vastaan Wagner. (Minä sanoin Mozartin resitatiiveja tissinläpsyttelyksi ja siitä Pipari meinas vähän kiihtyä.)

Nyt nukkumaan. (Okei, mä menen sänkyyn lukemaan sitä keittokirjaa. Toivottavasti ei mene kauheen myöhään yöhön, kun huomennakin on aika raskas päivä.) Heitettyisiin haasteisiin ynnä satunnaisiin yleisökysymyksiin vastataan sitten kun aika on kypsä ja minä en.

Pasila: Porilaisten marssi, olkaa hyvä.

Tell me why I don't like mondays

Pakko pistää jokaisen uuden merkinnän otsikkoon biisilaina. Pakko.

Muita uutisia: Nyt maistuis rööki. Siis voi vittu joo. Harvoin mulle enää tulee semmosta kunnon niskakarvat nostattavaa tupakanhimoa mutta nyt maistuis rööki.

Mikään ei ole nimittäin niin hermoja raastavaa kuin ihmiset jotka eivät osaa hommaansa. Jotka tilanteessa jossa pitäis ottaa homma haltuun ja rohkeasti ja reippaasti liidata tilannetta eteenpäin vaan mutisevat ja piipittävät pillifarkuissaan SAATANA.

Nghghghghghg. Keskiviikkoiltana onneks on tissinläpsyttelijoiden iltamat ohi ja päästään vetämään loput judanssit hyvällä sykkeellä. Ilon kautta!

Täti Marlene antaa palaa!

On taaskin sunnuntai

Sunnuntaihesari sängyssä on hieno homma. Siellä sitä kelpaa lukea, kahvikuppi yöpöydällä ja unipipo päässä ettei tule kylmä. (Ikkunasta vetää kamalasti tällaisella tuulella.)

Tänään on vaan mukavia juttuja tehtävänä; Riikinkukkokexejä pitää leipoa, spinningissä käydä ja vois pitkästä aikaa ommella jotain. Kismittää, ettei kälyltä saatu saumuri vieläkään toimi, pitää yrittää nakittaa Juha korjaamaan se.

Huomenna alkaa sitten ankara souvi, me ollaan koko viikko Alminsalissa Vapauden vangin kanssa. Eihän siinä mitään muuten olis, mutta kun pitää käydä ensin leipätyössä ja sitten iltapäivästä vinhasti siirtyä Töölönlahdelle ja jatsailla siellä iltakymmeneen. No, eiköhän siitä viikon kestä. Pitää tänään pestä vielä pari koneellista pyykkiä, että on sitten helppo huoltaa itsensä nopeasti ja tehokkaasti.

Anatomiaa pitäis alkaa lukea, muuten ollaan kusessa kuukauden kuluttua. Annika, när ska vi ta en prepkurs? Hmmm?

Tohtori Tulp rules ok

Hänelle, jolla on jo kaikkea

Immenkalvo.

Insert this artificial hymen into your vagina carefully. It will expand a little and make you feel tight. When your lover penetrate, it will ooze out a liquid that look like blood not too much but just the right amount. Add in a few moans and groan, you will pass through undetectable.

Olen sanaton.

Lauantai-illan huumaa

Villiä meininkiä täällä Laajasalossa; mä rupeen silittämään ja katsomaan G.I. Janea. Sitten mä alan harjoitella yhden käden punnerruksia, tukka on jo tarpeeks lyhyt. Ugh!

Kodin kynttilät lämpöisin liekein

Perjantai-ilta. Koira kaluaa luuta matolla, minä istun nojatuolissa läppäri sylissä ja surffaillen, aviomieheni makaa sohvalla lukien "Valotuksen hallintaa". Ja sitten viimeksimainittu iskee itseään munille sillä kirjalla. Joo, en mäkään tajunnu.

Ah, ma nauran (kun kuvani kauniina peilissä nään)

Mä en osaa pysyä poissa Lushista. Se kauppa vie mun konkurssiin. Ah. Mutta ainakin kylppärissä tuoksuu hurjan hyvältä.

Nyt mulla on nälkä ja väsyttää ja se se on vittumaista; sitä vaan istuu ja tuijottaa tyhjyyteen ja kuola valuu suupielistä ja silmät lupsottaa eikä osaa lähteä ei nukkumaan, ei syömään.

Jätkällä olis Weetabixiä kaapissa, mutku ei vaan osaa lähtee, saatana

Fat bottomed girls you make the rockin world go round

HAHAA.

Piparikuva

Mainiot Riikinkukkokexit olivat muuten tämännäköisiä:

Mmmm.

I got you babe

Ay caramba. Mä ymmärrän, että lapsettomuus voi olla kova pala. Mulla itselläni ei ole lapsia ja mä olen 39 joten uskokaa pois, mä *ymmärrän*. Joskus saattaa haikeus iskeä kun näkee vastasyntyneen vauvan ja sen pienen pään ja sitten kun saa ottaa sen syliin ja haistella sen vain ja ainoastaan vauvoille ominaista tuoksua. On joskus semmosia hetkiä, kylläpä vain, mutta hmmm, mietitääns: haluaisinko mä ostaa kaupasta LÄHES ELÄVÄN NÄKÖISEN VAUVANUKEN JONKA KANSSA RUPEISIN SITTEN KULJESKELEMAAN KAUPUNGILLA TEESKENNELLEN ETTÄ SE ON OIKEA???

Joo, ihan oikeesti. Tässäpä video. (Patrick Swayze-haastattelun mainos kestää 30 sekkaa, mutta odota, herkut alkaa heti sen jälkeen.)

Ja vastauksena omaan kysymykseeni: Enpä usko että haluaisin ostaa Reborn Dollia. Sen sijaan se vois olla mun uuden bändini nimi. Odottakaa vaan hittibiisiämme "I Baked My Baby in the Oven (Literally)".

Haisee hiki alla taivaan

Ihana työpäivä! Aivan mahtava! Ei lapsia juuri lainkaan paikalla, työkavereista just ne kaks kivaa löysissä ja pääsin vielä lähtemään hyvin, hyvin ajoissa veke. Lisää tällaista.

Yllätysvapaan iltapäivän ratoksi kävin hurmaavassa saippuakaupassa, Lush on viimeinkin avannut liikkeen Helsinskiin. Ja voi että siellä tuoksui hyvältä. Iih. Ostin deodoranttia ja huulirasvaa ja sain näytepalan saiputtaa mukaan. Saattaapi olla että paikan kanta-asiakaskorttiin kerääntyy leimoja... Ja myyjätyttö flirttas mulle! Ihan totta! Että kyllä tässä vanhakin vielä osaa, HAH.

Huomenna olis taas vapaapäivä. Mä en tiedä mitä mä teen tän kaiken onnen kanssa jota mun elämäni on tulvillaan. Ehkä mä otan sen mukaan mattolaiturille, kun lähdetään Juhan kanssa viemään Maksua iltalenkille NYT.

Se oli siinä

Joululoma loppuu ny. Huomisaamuna ensin joogaan ja sitten töihin. Onneks on pehmeä lasku ja heti tiistaina vapaapäivä.

Ainakaan mä en ole enää väsynyt ja vittuuntunut, mikä eduksi asioille laskettakoon. Kyllä nyt taas jaksaa. Tosin sen verran pitää olla varovainen ja ennaltaehkäistä, että pitää viikonloput enimmäkseen vapaina. Ei sovi vanhan ihmisen vartalolle liika liehuminen, stressiä siitä vaan tulee ja sitten kiristää vanne päätä.

Mutta tällaisia sunnuntaipäiviä pitäis olla lisää: kävin Maksun kanssa parin tunnin kävely-kuvauslenkillä Kruunuvuorenlammella, missä oli kaunista ja rauhallista. Ihmiset olivat tulleet sinne eväiden kanssa, osa luisteli ja toiset joivat kuumaa kaakaota termospullosta.

Sitten tein ihanaa safkaa, jolle annoin nimeksi I Thought You Were Crazy But Now I See Your Nuts koska siinä oli paljon suolapähkylöitä. (Se on myös kätevä tapa kertoa jollekulle että sen vetskari on auki.)

Ja päälle spinninkiä! Ja se oli Mari kun veti! Oi ihana Mari, blondien blondi, sun eessäsi hiki virtaa ja nöyränä pää alas painuu.
Mutta tänään voi vielä syödä banaanilastuja ja kuunnella Foo Fightersia, onhan sentään loma.

Huomenna: Matolla tavataan.

Huurteisella

Ihana ilma. Aivan fantastinen. Sitä on hyvä ihailla nojatuolin uumenista.

Mietin mitä laittais ruoaksi. Intialaistyyppistä peruna-linssisysteemiä? Kasvischiliä (siihen pitää laittaa suolapähkinöitä. NAMSKIS.) vai joku lämpöinen kastike spagetin kanssa syötäväksi? Vaikeeta, vaikeeta on.

Ja mä keksin taas keksin! Täytyy toki stedata ensin, mutta mielikuvissani niistä tuli tosi hyviä. Niihin laitetaan banaania ja nimikin on jo valmiia: BANAANIFJONGAT.

Mä haluaisin liittyä ruokapiiriin, mutta en ole onnistunut googlettelemaan Hesasta muuta kuin HYYn sellaisen ja mä en ole opiskelija. Ehkä se on se siirtolapuutarhapalstan hommaaminen edessä perkele, eihän tässä muuten ole mitään chansseja olla ultrahörho ituhippi. Mistä tulikin mieleeni: Suitsukkeet on kadonneet. Hmmm. Jos minä olisin suitsuke, missä minä olisin?

Chill, dude!

Tämän runon haluaisin kuulla joskus myöhemmin

Mainio vempain. Mä törmään usein surffireissullani kiinnostavahkoihin juttuihin, jotka eivät ole kirjanmerkkiarvoisia (She said I wasn't sponge-worthy!) ja tämä apuväline on juuri passeli sellaisiin. Kyllä tekniikka on hianoo!

Keksijän taskut

Vuosi vaihtui suuremmitta seremonioitta, me oltiin kotona. Kutsu oli kyllä käynyt Lauralle tupareihin ja aikomus lähteä oli vakaa, keksitkin odottivat rasiassa mutta sitten flunssa vei voiton. Harmillista.

Mutta keksit ovat erinomaisia vaikka itse sanonkin ja resepti on seuraavanlainen:

RIIKINKUKKOKEXIT

2,5 dl sokeria
1 tlk (4 dl) kookosmaitoa
1 rkl vaniljauutetta
1 rkl inkivääriä
2 sitruunan mehu & raastettu kuori

Kuohauta ainekset kattilassa, kaada astiaan jossa on

250 g margariinia.

Anna seoksen jäähtyä kunnes margariini on sulanut. Sekoita mukaan

1,5 litraa vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl ruokasoodaa.

Laita taikina yöksi jääkaappiin miettimään elämän tarkoitusta. Seuraavana päivänä ota taikinaa erissä jauhotetulle alustalle, kaulitse ja ota riikinkukkomuotilla kauniita pikkuleipiä. Halutessasi voit ripotella riikinkukkojen päälle hienoa sokeria.Paista 225 asteessa uunin keskitasolla, ruskeat keksit ovat rapeampia ja vaaleat pehmeämpiä. Nam!

Laittaisin kuvan oheen mutta Welho perkele pätkii. Ja nyt sitten elämän vaikeisiin asioihin: olenko niin kipeä etten voi lähteä lenkille vai tekisikö kevyt juoksu suorastaan hyvää? Hmm? Näihin sitä aina juuttuu, vuodesta toiseen. On se kumma.