Kello oli siinä varttia vaille kymmenen illalla. Me seisottiin eteisessä pukemassa, oltiin lähdössä koiraa iltalenkittämään koko perheen voimalla. Juha kutitti minua, minä nipistin sitä. Juha kiljaisi, minä vinkaisin. Minä kutitin Juhaa, joka puolestaan nipisti minua ja minä yritin nappasta äijän puolinelsoniin. Se epäonnistui, mutta pystypaini jatkui. Minä tirskuin, Juha hihitti. Yritin yllätyshyökkäystä munaskuihin, onnistuin. Juha kiljaisi ja nappasi minut syliinsä, minä huudahdin. Molemmat nauroivat katketakseen, kun ovikello soi.
Rapussa seisoi elämää nähnyt mies. "Minä olen tuolta alakerrasta. Lopettakaa se koiran leikittäminen, meillä yritetään nukkua."
Että niin villiä elämää sitä kaupungin vuokrataloissa nykyään vietetään!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
2 kommenttia:
För en kaktus och öronproppar till den jävla grannen. Man får ha ljud i ägenheterna tills kl. 23 så de så!
Alltså man får ha ljud i Lägenheterna menade jag. Tyvärr är jag på semester o då fungerar inte min hjärna.
Lähetä kommentti