Ainakaan mä en ole enää väsynyt ja vittuuntunut, mikä eduksi asioille laskettakoon. Kyllä nyt taas jaksaa. Tosin sen verran pitää olla varovainen ja ennaltaehkäistä, että pitää viikonloput enimmäkseen vapaina. Ei sovi vanhan ihmisen vartalolle liika liehuminen, stressiä siitä vaan tulee ja sitten kiristää vanne päätä.
Mutta tällaisia sunnuntaipäiviä pitäis olla lisää: kävin Maksun kanssa parin tunnin kävely-kuvauslenkillä Kruunuvuorenlammella, missä oli kaunista ja rauhallista. Ihmiset olivat tulleet sinne eväiden kanssa, osa luisteli ja toiset joivat kuumaa kaakaota termospullosta.
Sitten tein ihanaa safkaa, jolle annoin nimeksi I Thought You Were Crazy But Now I See Your Nuts koska siinä oli paljon suolapähkylöitä. (Se on myös kätevä tapa kertoa jollekulle että sen vetskari on auki.)
Ja päälle spinninkiä! Ja se oli Mari kun veti! Oi ihana Mari, blondien blondi, sun eessäsi hiki virtaa ja nöyränä pää alas painuu.
Mutta tänään voi vielä syödä banaanilastuja ja kuunnella Foo Fightersia, onhan sentään loma.
Huomenna: Matolla tavataan.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti