Ysillä on nyt ajettu Pasilasta Kolmikulmaan; vielä oli vähän alkukankeutta raitiovaunulla kun oli saanut vasempaan kylkeensä venttejä jossain missä oli joku merkki jätetty liian lähelle kiskoja. Samoin jännitysmomentti iski Aleksis Kivenkadulla, missä Lemminkäisen helevetin pitkä joku kuljetusvehjehässäkkä oli parkissa ja me kopsahdettiin siihen. Oli siinä onneks työmiehet paikalla ja sitten ne nostelivat lavaa ja sen semmoista kunnes me päästiin ohi.
Asuntokeskustelu käy edelleen kuumana, pitäiskö vai ei, onko varaa vai ei, loppuuko elämä asuntolainaan vai ei. Semmosia elämää suurempia kysymyksiä joiden äärellä rupee ihmettelemään että onko missään oikeesti yhtään mitään järkee vai oisko parempi vaan purra ranteet auki että päästäis siitäkin. Juha suree sitä ettei ole koskaan suoraan puusta appelsiinia poiminut ja aikoo nyt lähteä kibbutsille. Ehkä. Koska mä en tykkää matkustamisesta ja olen saanut ulkomailla asumisesta ihan tarpeekseni, kiitosta vaan, ehkä mun pitää sitten muuttaa Sodankylään erottelemaan poroja paljain käsin. Pitää saada ELÄÄ.
No jaa, laineet lyövät suurina pienessä kiulussa ja kyllä se siitä.
Lenkkiraportti: eilen jäi välistä. Oli pakko jättää. Jalat oli kuin sementtiin valetut ja väsy karmea. Kävin kuitenkin kävelyllä koiran kanssa useampaan otteeseen että jotain sentään. Tänään on jo sauvakävelty (ja eiköhän naapuri leikkisästi kysäissyt että MISSÄS NE SUKSET) ja illalla taidan vielä hölkötellä puolisen tuntia että nih.
Facebook: olen lähetellyt kukkia ja käsirautoja ja munia ja TIES MITÄ. Ei ole enää mun silmäni kirkkahat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti